Peruspalveluministeri

Paula Risikon

lanseeraama sosiaali- ja terveysaluemalli puhuttaa HUS:n isäntäkaupunkeja. Ainakin Helsinki ja Espoo ovat väläyttäneet vihreää valoa HUS-piirin jakamisesta sote-alueisiin. Olisiko alueita viisi, kuten niitä on HUS:n sisällä nyt, vai haluaisivatko kaupungit muodostaa pienempiä sote-alueita, on auki.

Viiden sote-alueen mallissa vaativan erikoissairaanhoidon oletettaisiin jäävän nykyisiin HYKS-sairaaloihin, muut sote-alueet muodostuisivat neljän aluesairaalan ympärille. Joidenkin arvioiden mukaan HUS jäisi elämään sairaanhoitopiirinä, toiset olisivat valmiit hautaamaan koko jättiläisen.

HUS:n johtajana työn toukokuussa aloittava

Aki Lindén

kommentoi asian olevan "erittäin monimutkainen".

- Mielestäni vaativan sairaalatoiminnan hajottaminen hallinnollisesti nykyisiä sairaanhoitopiirejä pienemmille toimijoille olisi täysin virheellinen kehityssuunta. Se johtaisi laadun heikentymiseen, eriarvoisuuden lisääntymiseen, terveydenhuollon kustannusten nousuun ja kilpavarusteluun sairaalalaitteissa.

Sote-asia ei ole Lindénin mielestä kuitenkaan mustavalkoinen. Eräs järkevä muutos olisi tehdä Uudellemaalle sote-alueita ja viedä niille erikoissairaanhoidon avohoitoa.

- Ajan polikliinisen toiminnan jalkauttamista, mutta en varsinaisen sairaalatoiminnan, kuten esimerkiksi leikkausten, synnytysten tai ympärivuorokautisen erikoissairaanhoidon päivystyksen siirtämistä sote-alueille. Avohoito ja polikliininen toiminta sopisi sote-alueille hyvin. Ei jokaisen silmälääkärikäynnin tarvitse tapahtua liikenteellisesti ruuhkautuneella Meilahden alueella.

Erikoislääkäreitä terveyskeskuksiin?

HUS:n lääkärien luottamusmiehet näkevät monta mutkaa sote-aiheen ympärillä pyörivästä ajatuksesta jalkauttaa erikoissairaanhoito terveyskeskuksiin. Lähtökohtana he toivovat, että terveyskeskuksessa määräpäivinä vastaanottoa pitävä erikoislääkäri olisi HUS:n palkkalistoilla, eikä tulisi yksityissektorilta, sillä muuten olisi vaikea kontrolloida saman indikaatioasettelun toteutumista tutkimuksissa ja hoidoissa.

- Sairaaloilla ei ole mahdollisuutta siirtää lääkäreitä terveyskeskuksiin ilman lisäresurssointia. Monet toiminnot joudutaan resurssipulan takia nykyisinkin tekemään lisätöinä, tai siirtämään ne esimerkiksi yksityissektorille, operatiivisen yksikön luottamusmies

Jukka Sirén

sanoo.

Terveyskeskuksissa kannattaisi säästönäkökulmaa ajatellen tehdä vain tutkimuksia, johon riittävät "pelkät kädet": jos tutkimusvälineet puuttuvat, potilas on joka tapauksessa lähetettävä erikoissairaanhoitoon.

Pääluottamusmies Risto Avela näkee hyvänä asiana koulutuksellisen mahdollisuuden. Terveyskeskuslääkäri voisi osallistua esimerkiksi polvivaivoihin erikoistuneen ortopedin vastaanottotilanteisiin ja oppia itse pitämään "ensimmäisen kierroksen polvipolia".

- Myös rahallista kannustinta tarvittaisiin, ja sellaisena voisi toimia esimerkiksi "nuppilukupäivä". Konsulttina toimivan erikoislääkärin pitäisi päästä samoihin ansioihin kuin terveyskeskuslääkärin, Avela sanoo.

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja

Risto Ihalainen

pitää ajatusta erikoislääkärien istuttamisesta autossa tien päällä vähintäänkin kummallisena, sillä heistä on pian pulaa eläkevirran takia.

- Toimiva sähköinen konsultaatio olisi paras ja taloudellisin ratkaisu. Sote-mallille on suurempi poliittinen kuin terveydenhuollon tarpeista lähtevä toiminnallinen tai vakuutusmatemaattinen tilaus, Ihalainen muotoilee.

Kaipuuta autonomiaan

HUS:n reuna-alueella Länsi-Uudellamaalla moni on toivonut autonomian palauttamista. Esimerkiksi Tammisaaren sairaalan synnytystoiminnan viimesyksyinen lakkauttamispäätös puhuttaa edelleen.

- Täällä on koettu, että ohjaus tulee voimakkaasti ulkoapäin ja paikallisesti on vain niukalti mahdollista vaikuttaa asioihin, jotka koetaan tärkeinä, pääluottamusmies

Ilpo Rimpiläinen

kertoo.

Hän ei pidä perusteltuna uhkakuvana sitä, että HYKS imisi kaikki erikoislääkärit aluesairaaloista.

- Paikallisesta sairaalasta ei voi tulla pitkälle erikoistunutta yliopistosairaalaa, vaan sen tehtävä on turvata erikoissairaanhoidon peruspalvelut. Vaativat tapaukset on ennenkin osattu lähettää yliopistosairaalaan.

Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtajan

Asko Saaren

mielestä perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito pitäisi ilman muuta tuoda johtamisen kannalta lähemmäksi toisiaan.

- Se ei voi kuitenkaan merkitä sitä, että HUS:n kokonaisuus hajotetaan. Tärkeintä olisi edetä kohti yhteisiä rekistereitä ja tietojärjestelmiä, organisaatiorakenteesta riippumatta.

Määräaikainen sote-kokeilulaki esitellään hallitukselle näillä näkymin ensi syksynä. Ministeriö odottaa kunnilta kommentteja kevään aikana.