Suomalaistutkimuksen mukaan erilainen suhtautuminen tyttöjen ja poikien vilkkauteen tuo tytöille enemmän stressiä. Tämä taas lisää ateroskleroosia aikuisiässä.

Tyttöjen hyperaktiivisuus aiheuttaa aikuisiässä sydän- ja verisuonitautia todennäköisemmin kuin poikien, toteaa Cardiovascular Risk in Young Finns -projektin suomalainen tutkimusryhmä Psychosomatic Medicine -lehden artikkelissa (2006;68:509).

Tutkijoiden mukaan ero johtuu ympäristön erilaisesta suhtautumisesta tyttöjen ja poikien hyperaktiivisuuteen.

Varhaislapsuuden (3-9-vuotiaat) temperamentti ennustaa sekä suoraan että epäsuorasti 21 vuotta myöhemmin mitattua aikuisiän sydän- ja verisuonitautiriskiä. Kaikki tutkimuksessa mitatut kolme temperamenttipiirrettä eli matala sosiaalisuus, negatiivinen emotionaalisuus ja hyperaktiivisuus ennustivat sekä tytöillä että pojilla aikuisiän riskitekijöiden nousua.

Piirteet olivat yhteydessä tupakointiin, vähäiseen liikunnan määrään, korkeaan kolesterolitasoon ja verenpaineeseen aikuisiässä. Lisäksi lapsuudessa mitattu hyperaktiivisuus oli tytöillä suoraan yhteydessä aikuisiän kaulavaltimon seinämän paksuuteen eli ateroskleroosiin.

Lapsuusiän hyperaktiivisuus selitti 7 prosenttia aikuisiän ateroskleroosista, ja hyperaktiivisten tyttöjen ryhmässä sydän- ja verisuonitaudin riski aikuisena kaulavaltimon paksuuden mukaan arvioituna oli 20 prosenttia suurempi kuin vähemmän hyperaktiivisilla.

Ympäristö tuo tytöille enemmän stressiä

– Tyttöjen ja poikien hyperaktiivisuudessa ei ollut ratkaisevaa eroa, mutta ympäristö suhtautuu eri tavoin tyttöjen ja poikien hyperaktiivisuuteen eli levottomuuteen, touhuamiseen ja jatkuvaan liikkeellä oloon. Pojille se sallitaan, tytöille ei. Tytöille muodostuu näistä synnynnäisistä ominaisuuksista suurempi stressi kuin pojille, tutkimusta johtava professori Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopistosta toteaa.

- Temperamenttitutkimuksen mukaan stressi tarkoittaa synnynnäisten ominaisuuksien ja ympäristön odotusten jatkuvaa ristiriitaa. Tämä pitkäkestoinen stressi aikaansaa muutoksia neuraalisessa stressisysteemissä: siitä tulee yliaktiivinen eli ihminen on fysiologisesti jatkuvassa stressitilassa. Stressin taas tiedetään lisäävän ateroskleroosia, hän jatkaa.

Tyttöjen hyperaktiivisuuden on myös todettu vaikuttavan voimakkaammin negatiivisesti lapsen ja vanhempien välisiin suhteisiin kuin poikien hyperaktiivisuuden. Tytöt reagoivat vanhempien kielteiseen suhtautumiseen masennuksella ja fyysisellä sairastumisella, pojat epäsosiaalisella käytöksellä.

Miia Soininen