Vertailututkimukset Suomen ja Venäjän Karjalan välillä ovat jo pitkään tarjonneet ainutlaatuisen ikkunan kysymykseen, miksi autoimmuunitaudit yleistyvät elintason noustessa.

- Pitkään on tiedetty, että esimerkiksi tyypin 1 diabetes alkoi lisääntyä nopeasti Itä-Euroopan maissa kommunismin kaaduttua. Suomessa sama ilmiö lähti liikkeelle jo 1940-1950-luvuilla eli teollistumisen myötä. Näin selvä ja raju muutos viittaa ympäristö- eikä perintötekijöihin, professori Jorma Ilonen Turun ja Itä-Suomen yliopistoista sanoo.

Hän on ollut mukana Suomen ja Venäjän Karjalan vertailututkimuksissa genetiikan osioissa.

- Autoimmuunisairauksien yleisimmissä riski- tai suojamarkkereissa ei ole väestöjen välillä havaittu kovin merkittäviä eroja, Ilonen toteaa.

Samanlainen trendi on tyypin 1 diabeteksen lisäksi havaittu esimerkiksi allergioissa ja keliakiassa.

- Perinteisesti allergioita ja diabetesta on pidetty aivan erityyppisinä sairauksina. Nyt on alettu ajatella, että on olemassa jokin yhteinen niiltä suojaava tekijä, joka on kadonnut Suomen kaltaisista länsimaisista yhteiskunnista.

Mikä osuus elintarvikkeilla?

Todennäköisimpänä selityksenä autoimmuunisairauksien yleistymiselle pidetään yleisen hygieniatason kohenemista.

- Hygienia ei ole kuitenkaan yksiselitteinen käsite. Se on paljon muutakin kuin käsien pesemistä, esimerkiksi elintarvikkeiden käsittely- ja pakkausprosesseja. Suomessahan ruoka on revittävä yleensä esiin monesta muovista. Venäjän Karjalassa tie pellolta pöytään on paljon lyhyempi, Jorma Ilonen sanoo.

Vertailututkimukset jatkuvat parhaillaankin. Meneillään on EU-rahoitteinen Diabimmune-projekti, jota koordinoidaan Suomesta. Tutkimuksessa vertaillaan yksityiskohtaisesti esimerkiksi pikkulasten suolistoflooraa.

- Voitettavana on myös teknisiä ongelmia. Esimerkiksi lupa-asiat tällaisiin monikansallisiin tutkimuksiin eivät ole Venäjällä aivan ongelmattomia, Jorma Ilonen kertoo.

Kansainväliset vertailututkimukset keskittyvät lähinnä tyypin 1 diabetekseen. Samansuuntaisia ilmiöitä on kuitenkin myös muissa sairauksissa.

- Tyypin 1 diabeteksen erot on helppo havaita, koska sen diagnostiset kriteerit ovat hyvin selkeät. Mielenkiintoista vaihtelua on silti myös esimerkiksi MS-taudin esiintyvyydessä.

Näyttää siltä, että sairastuvuus MS-tautiin liittyy nimenomaan lapsuusajan elinympäristöön, sillä lapsuuden asuinseudun esiintyvyystilanne säilyy murrosiän jälkeen uuteen paikkaan muuttaneilla.

Lue myös katsaus s. 3023-7.