Yli puolella helsinkiläisistä pitkäaikaissairaista potilaista on useita sairauksia. Monisairaiden potilaiden määrä kasvaa jatkuvasti.

- Eri sairauksien hoitoon on hyviä hoitosuosituksia ja hoitoketjuja, mutta monisairaiden potilaiden kohdalla lääkärit ja hoitajat hukkuivat ennen ohjeiden viidakkoon, kuvailee kehittäjäylilääkäri Marja-Liisa Lommi tilannetta, jossa monisairaan potilaan hoitomallia lähdettiin Helsingissä kehittämään vuonna 2006.

Hoitomalliin on koottu tarvittavat ohjeet ja suositukset tavallisimpien tautien osalta. Mallissa on myös määritelty tarkasti hoitajan ja lääkärin työnjako - jos hoitotasapaino on hyvä, riittää että potilas käy hoitajan vastaanotolla sovituin väliajoin ja lääkärillä tilanteesta riippuen 1-3 vuoden välein. Työnjako toimii, kun potilailla on hyvin tehty hoitosuunnitelma.

- Kokeneet lääkärit eivät mallia välttämättä tarvitse, mutta henkilökunnan vaihtuessa se on kullan arvoinen. Malli lisää potilaiden tasavertaisuutta, kun kaikilla Helsingin terveysasemilla menetellään samalla tavoin, arvioi johtava ylilääkäri Antti Hemminki.

Vastuuta potilaille

Vastuuta on siirretty enemmän myös potilaalle itselleen. Apulaisylilääkäri Anne Autio muistaa tilanteen ennen hoitomallin käyttöönottoa.

- Diabetespotilas tuli kontrollikäynnille kylmiltään ja vastaanottoaika meni laboratoriokokeita määrätessä ja tietoja päivittäessä. Nyt potilailla on mukanaan lääkitystiedot ja taulukko itsemitatuista verensokeriarvoista. Hoitaja on määrännyt laboratoriokokeet, joten vastaanotolla päästään suoraan asiaan.

Osastonhoitaja Liisa Siefenin mukaan malli onkin tehnyt työn hoitajien kannalta haastavammaksi.

- Kirjaamista on paljon ja vastaanottoihin menee aiempaa enemmän aikaa.

Hoitotavoite on yksilöllinen

Systemaattisen kirjaamisen ansiosta työparin osapuolet hyötyvät toistensa työstä mahdollisimman hyvin, kun saadut tiedot löytyvät oikeasta paikasta.

Selvitysten mukaan 70 % Helsingin terveyskeskusten henkilökunnasta käyttää monisairaan potilaan hoitomallia säännöllisesti.

Tulevaisuudessa haasteena on saada potilas toimimaan, pärjäämään ja sitoutumaan omaan hoitoonsa entistä paremmin.

- Potilaan pitäisi asettaa tavoitteensa yhdessä lääkärin ja hoitajan kanssa. Potilaalle tavoite ei ole tietty laboratoriotulos vaan vaikka jaksaminen arjessa. Terveysaseman ei tarvitse seurata ja kontrolloida edes vuosittain, jos potilaan kunto ei sitä vaadi. Pitäisi päästä kohti yhä yksilöllisempiä hoitosuunnitelmia, Lommi kiteyttää.

Helsingissä ja Espoossa yhteistyössä kehitetty hoitomalli on herättänyt laajasti kiinnostusta muissa kunnissa. Vuosi sitten Helsingin malli saatiin Terveysporttiin halukkaiden käyttöön. Mallia kehitetään ja päivitetään jatkuvasti.