Terveyskeskuslääkäri Eija Vihanninjoen mielestä työstressiin on mahdollista vaikuttaa itse - jopa paljon. Potilaita ei voi valita, mutta oman asenteen voi.

Eija Vihanninjoki kuuluu siihen suomalaislääkäreiden joukkoon, joka tutkimusten mukaan kärsii kaikkein yleisimmin liiasta työstressistä − eli terveyskeskuslääkäreihin. Hän työskentelee Oulun Kontinkankaan terveysasemalla.

Erilaiset työhyvinvointitutkimukset kertovat, että monen terveyskeskuslääkärin työtä leimaavat useat stressitekijät: jatkuva kiire, vaativa ja vaihteleva potilasaines, haasteet potilassuhteissa sekä vaikuttamismahdollisuuksien niukkuus.

− Ei kuulosta ollenkaan yllättävältä, että moni meistä väsyy. Työn hektisyys on lisääntynyt aivan selvästi viimeisten parinkymmenen vuoden aikana, Eija Vihanninjoki toteaa.

Hänen mielestään kiire ja stressi johtuvat suureksi osaksi perusterveydenhuollon kasvaneista velvoitteista. Resurssit eivät ole lisääntyneet läheskään samassa suhteessa.

− Erikoissairaanhoidosta siirtyy meille koko ajan haastavampia potilaita ja kontrolleja. Monen asian hoitamiseen ei akuuttiaika tai edes lääkärin peruskoulutus tahdo riittää. Selvitettävää siis riittää ennen ja jälkeen potilaan käynnin. Työläitä, runsaasti toimistoaikaa vaatia lausuntoja on myös paljon, Vihanninjoki sanoo.

Niin ikään takkuavista ja hankalista tietojärjestelmistä on tutkimusten mukaan tullut yhä merkittävämpi lääkäreiden stressin lähde. Kyse ei ole pikkupulmasta, vaan vakavasta uhasta jaksamiselle.

− Pienistä ylimääräisistä klikkauksista kertyy yhteensä paljon lisätyötä. Kaikenlaiset tilastoinnit ja koodien näpyttelyt alkavat turhauttaa varsinkin, ellei niitä pysty hyödyntämään itse mitenkään, Vihanninjoki pohtii.

Asenne ratkaisee

Eija Vihanninjoki on löytänyt eväät stressin hallitsemiseen, mutta kriisin kautta.

− Kävin loppuunpalamisen partaalla. Kyynistyminen oli itselläni aivan todellinen uhka: mikään ei enää tuntunut oikein miltään. Työterveyshuollon ja Aslak-kuntoutuksen avulla tilanne alkoi aueta.

Vihanninjoki kertoo muuttaneensa ennen kaikkea omaa asennettaan. Vaikka työaika ja myös potilasmäärä ovat pysyneet suunnilleen entisinä, kuormitus ei enää tunnu liialliselta.

− Olen yksinkertaisesti päättänyt luopua jatkuvasta kiireen tunnusta. Teen rauhassa homman kerrallaan ja pidän pieniä hengähdystaukoja, vaikka listalla odottaisi paljon asioita. En myöskään enää syyttele itseäni siitä, etteivät aikataulut aina pidä, Vihanninjoki kuvailee.

− Joskus tämä tarkoittaa työpäivän venymistä hieman loppupäästä, minkä hyväksyn. Huolehdin kuitenkin tarkasti, että kaikki ylityöt tulee otettua vapaina.

Osattava sanoa "ei"

Eija Vihanninjoen työyhteisö on lisäksi lähtenyt mukaan Hyvä vastaanotto -hankkeeseen, jossa mallia töiden uudenlaiseen järjestämiseen on haettu Ruotsista.

− Saimme vapaasti miettiä koko työyhteisön voimin, miten työt kannattaisi järjestää. Ainoana rajana oli, että lakia pitää noudattaa. Päätimme esimerkiksi lopettaa kokonaan työläät puhelinajat. Samat asiat hoidetaan nyt kirjeitse tai netin kautta, jolloin työ ei ole sidottu tiettyyn aikaan.

Vihanninjoki korostaa myös delegoinnin ja tiiviin hoitaja-lääkäriyhteistyön merkitystä stressin hillitsijöinä.

− Olen opetellut tuntemaan rajani, ja pyrin nykyään huomioimaan ne niin töissä kuin vapaalla. On ollut ilahduttavaa nähdä, että moni nuori kollega osaa sanoa tarvittaessa "ei" jämäkämmin kuin me edelliseen sukupolveen kuuluvat.

Esimiehellä suuri vaikutus

Erikoistutkija Tarja Heponiemi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta korostaa esimiestyön vaikutusta lääkäreiden stressaantuneisuuteen. Hänen mukaansa jo pelkät esimiehen hyvät käytöstavat saattavat heijastua merkittävästi työyhteisön ilmapiiriin ja tätä kautta jaksamiseen.

− Kyse on varsin yksinkertaisista asioista, kuten ystävällisestä ja kunnioittavasta kohtelusta.

Tunne keskinäisestä oikeudenmukaisuudesta on kaikkien työyhteisöön kuuluvien tärkeä voimavara.

− Nimenomaan esimies on keskeinen oikeudenmukaisuuden rakentaja. Päätösten on oltava johdonmukaisia, oikeaan tietoon perustuvia ja hyvin perusteltuja. Varsinkin julkisella puolella palkkojen ja ylenemismahdollisuuksien tasapuolisuus on merkittävä jaksamisen edellytys.

Tarja Heponiemi rohkaiseekin aloittamaan liialliseen stressiin puuttumisen niistä asioista, joihin on mahdollista vaikuttaa nopeasti ja yksinkertaisin keinoin.

− Osa lääkärintyön stressitekijöistä on sellaisia, että niiden kanssa on vain elettävä. Esimerkiksi potilasmateriaalin haastavuuteen tai resurssien yleiseen rajallisuuteen ei esimies tai kukaan muukaan voi juuri vaikuttaa. Mutta jokaisella on mahdollisuus kohdella työkavereita reilusti.

Keskeytykset rassaavat

Työterveyshuollon erikoislääkäri, työnohjaaja Kristiina Toivola vahvistaa, ettei pelkkä potilasmäärä ratkaise lääkärin työn stressaavuutta.

− Kuormittavampaa voi itse asiassa olla työn pirstaloituminen ja jatkuva keskeytyminen − se, ettei lääkäri saa keskittyä omiin tehtäviinsä. Työpaikalla saatetaan käydä päivästä toiseen sama keskustelu siitä, kuka ottaa kopiot potilasdokumenteista tai laittaa tarvikkeet paikoilleen.

Tällaisessa tilanteessa työyhteisön kannattaa istua yhdessä miettimään rooleja ja työnjakoa: mikä kuuluu lääkäreille ja mikä hoitajille. Kristiina Toivolan mukaan jo tämä voi auttaa merkittävästi alentamaan kaikkien rasittuneisuutta.

Toivolan mielestä lääkäreiden peruskoulutuksesta puuttuu eräs tärkeä asia, joka auttaisi stressin hallitsemisessa.

− Potilaiden kohtaamista kyllä harjoitellaan, mutta työyhteisön hyvästä vuorovaikutuksesta ei juuri puhuta. Varsinkin kiltit ihmiset kuormittuvat ristiriidoista.

Apua työnohjauksesta

Kristiina Toivola nostaa esiin työnohjauksen mahdollisuudet.

− Se on tehokas keino ehkäistä uupumista jo ennalta. Työnohjauksen tulisikin olla jokaisen lääkärin oikeus.

Toivolan mielestä aiheesta elää edelleen monta väärää luuloa sekä lääkäreillä että heidän esimiehillään. Usein työnohjaukseen turvaudutaan vasta tilanteen kärjistyttyä.

− Työnohjauksen käyttäminen on aivan normaalia toimintaa, ei merkki erityisestä heikkoudesta tai ongelmista. Ulkopuolisen keskusteluavun hyödyntäminen kertoo korkeintaan siitä, että lääkäri on kiinnostunut omasta ammatillisesta kehityksestään.

Toivolan mukaan työnohjaus on hyvä keino opetella omien toiveiden rakentavaa ilmaisemista ja kompromissien tekemistä.

− Toivoisin erityisesti tiettyjen ryhmien lääkärikunnassa saavan tilaisuuden hyödyntää työnohjausta. Terveyskeskuslääkäreiden työ tosiaan komplisoituu koko ajan. Mutta myös esimieslääkärit ja sairaaloiden erikoislääkärit jäävät monesti kovin yksin.

Kristiina Toivola rohkaisee tutustumaan työnohjauksen mahdollisuuksiin. Lääkäriliiton Lääkärityönohjaajat-alaosastossa on parhaillaan suunnitteilla luettelo työnohjaajista, joilla on itsellään lääkärin koulutus. Moni lääkäri nimittäin toivoo työnohjaajaksi nimenomaan kollegaa.

− Myös alueellisilla lääkäripäivillä on aihetta käsitteleviä sessioita. Työyhteisöön voidaan niin ikään tulla tekemään työnohjausdemo.

Hän korostaa lääkäreiden tarvitsevan paikkoja pysähtyä miettimään omaa ammattiaan.

− Hyvää lääkärintyötä ei voi olla ilman hyvinvoivia lääkäreitä, Toivola summaa.

Mikä lääkäreitä stressaa?

Kiire, ylikuormituksen tuntu.

Ongelmat potilassuhteissa: ristiriitaiset tai ylimitoitetut odotukset, lääkäriin kohdistuvat syytökset tai valitukset, potilaiden passiivisuus ja osallistumattomuus hoitoonsa.

Runsaat raskaat päivystykset.

Vaikutusmahdollisuuksien puute, tunne epäoikeudenmukaisuudesta.

Työskentely yksin, vähäiset konsultointimahdollisuudet.

Työyhteisön ongelmat.

Huonosti toimivat it-järjestelmät. Lähde: tutkija Piitu Parmanne, Lääkäriliitto

Miten toimia kun stressi tuntuu liialliselta?

Pidä kiinni ruokailu- ja muista hengähdystauoista työpäivän aikana.

Mieti omaa rooliasi. Mikä todella kuuluu lääkärille, ja minkä kaiken voisi delegoida?

Ehdota tarvittaessa, että tarkoituksenmukaisesta työnjaosta keskusteltaisiin koko työyhteisön kesken.

Kysy mahdollisuutta työnohjaukseen.

Puhu asiasta esimiehellesi ja työterveyshuollolle.

Harjoittele pitämään kiinni rajoistasi sekä työssä että yksityiselämässä.

Keskity muuttamaan työn niitä puolia, joihin on mahdollista vaikuttaa.

Älä pura uupumustasi työtovereihin. Olemalla kiireessäkin ystävällinen edistät hyvää ilmapiiriä ja kaikkien jaksamista.