Esteettinen kirurgia on Suomessakin arkipäiväistynyt ilmiö. Klinikoiden asiakkaat haluavat ikääntyä tyylikkäästi, ja heidän muodostamansa uusi iättömien heimo vaikuttaa koko yhteiskuntaan.

Esteettinen kirurgia ei ole enää ääri-ilmiö Suomessakaan. Asiakkaat toivovat ”tyylikästä ikääntymistä” ja sitä, että heidän elinvoimansa säilyisi mahdollisimman pitkään.

– Ei ole meidän tehtävämme määrittää, mitä tämä kategorisesti tarkoittaa. Ikääntymistä ei voi eikä pidä estää, mutta asiakkaat haluavat jarruttaa iän tuomia muutoksia, LT, plastiikkakirurgian erikoislääkäri Timo Pakkanen sanoo.

Myös vartalonkorjausleikkaukset ovat selvästi lisääntyneet. Kun potilas lihavuusleikkauksen jälkeen ajan myötä laihtuu, hän toivoo pääsevänsä eroon ylimääräisestä ihosta.

Pakkanen kertoo, että indikaatioista on keskusteltu yhdistysten sisällä aktiivisesti. Leikkaustarve on asiakkaan asia.

– Lääkäri miettii, onko asiakasta haittaavaan vaivaan ratkaisua. Leikkaus on periaatteessa indisoitu, jos toimenpide on turvallinen ja sillä on mahdollista saavuttaa hyvä tulos.

Hänen mukaansa iso osa plastiikkakirurgiasta on sielunhoitoa, ei veitsenkäyttöä. Asiakasta pitää pystyä hoitamaan pitkällä ajanjaksolla.

Kompleksinen kauneuskäsitys

Kauneusnormi on monimutkainen kudelma ajassa olevia arvoihanteita ja estetiikan käsityksiä. Kauneusnormi on neuvottelukysymys, mutta neuvottelijat, kuten muotiteollisuus, ja media, eivät istu saman pöydän ääressä.

Eikä kauneusleikkaus ole pelkästään yksilön asia, sanoo lihavuudesta yhteiskunnallisena ilmiönä väitellyt YTT Hannele Harjunen.

Kauneutta määritellään myös terveydenhuollon kautta.

– Esimerkiksi kouluterveydenhuollossa halutaan tuottaa tietynlaisia vartalomalleja, Harjunen sanoo.

Rypyttömyydestä normi?

Vanhenemisesta on länsimaisessa kulttuurissa tullut lääketieteellistä interventiota vaativa sairaus.

– Kauneuskirurgiassa tavoitellaan tietynlaista iättömyyttä tai ikuista keski-ikää, kulttuuriantropologian ma. professori Taina Kinnunen toteaa tutkimuksensa pohjalta.

– Kauneusleikkauksista on tulossa uusi normi. Nuoruuden kirurgiseen ylläpito-ohjelmaan astuneet ihmiset muodostavat ulkonäöllisesti oman iättömien heimonsa, Kinnunen sanoo.

Kinnunen haastatteli tutkimuksessaan 72 henkilöä, joille oli tehty nuoruuskirurginen toimenpide, sekä 12 kirurgia.

Vanhenevat naiset kokivat itsensä kelpaamattomiksi. Kasvojenkohotuksella he lunastivat oikeuden jatkaa itseään tyydyttävää elämää. Kuten eräs tutkijan haastattelema nainen kiteytti:

”Vanha ryppyinen mummo on kaunis, kunhan se en ole minä itse”.

Lue koko juttu perjantaina 1.4. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.

Jaana Ahlblad
Kuva: Panthermedia