Potilastietojärjestelmien harmonisointi- ja kehittämishankkeet eivät monilta osin ole täyttäneet niihin asetettuja odotuksia, myöntää sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija

Pentti Itkonen

.

Ministeriö on tyytymätön ohjelmistotoimittajien panokseen.

- Ohjelmistotoimittajat eivät ole selvinneet tehtävistään kovin hyvin. On selvää, että yritykset katsovat asiaa bisneksen näkökulmasta ja haluavat rahastaa kaikki tekemänsä toimenpiteet moneen kertaan, Itkonen sanoo.

Kehitystyöhön on käytetty kymmeniä miljoonia

STM ja kunnat ovat käyttäneet potilaskertomusjärjestelmien kehittämiseen ja harmonisoimiseen yli 15 miljoonaa euroa vuosina 2003-2007. Järjestelmien harmonisoiminen jatkuu kuitenkin yhä vuosia - samoin rahanmeno. Kehityshankkeet ovat pahasti myöhässä aikatauluistaan.

Suomessa käytetään noin kymmentä eri potilastietojärjestelmää. Julkinen terveydenhuolto käyttää pääasiallisesti kolmea järjestelmää: Efficaa, Mirandaa ja Pegasosta.

Tampereen yliopiston professori

Pirkko Nykänen

on tutkinut terveydenhuollon teknologioita työkseen 1970-luvulta lähtien. Hän ymmärtää hyvin lääkäreiden ja sairaanhoitajien turhautumisen: terveydenhuollon työntekijät syöttävät potilastietojärjestelmiin jatkuvasti tietoja, mutta järjestelmät antavat ulos hyvin vähän hyötyä.

Järjestelmien logiikassa on monia puutteita

Käyttäjät, terveydenhuolto ja viime kädessä potilaat ovat kankeiden järjestelmien renkejä, vaikka asian pitäisi olla täysin päinvastoin: notkeasti toimivien järjestelmien pitäisi vapauttaa henkilökunta tekemään varsinaista potilastyötä.

- Sähköiset potilastietojärjestelmät ovat kaikki jäljessä kehityksestä, eivätkä vastaa käyttäjiensä tai nykytilanteen vaatimuksia ja tarpeita, Nykänen luonnehtii.

Nykäsen mukaan ongelmat johtuvat järjestelmien logiikasta.

- Potilastietojärjestelmien arkkitehtuuri ja niiden organisointi on hirveän monimutkainen ja järjestelmät perustuvat osittain vanhentuneisiin ratkaisuihin. Myös järjestelmien vasteajat ovat hitaat, kun niitä käyttää suuri joukko ihmisiä samaan aikaan.

- Olen kuullut kentällä aika rankkoja puheenvuoroja siitä kuinka paljon aikaa kuluu - yhä uudelleen ja uudelleen - kun lääkärit ja hoitajat yrityksen ja erehdyksen kautta syöttävät potilastietojärjestelmään tietoja, Nykänen sanoo.

Tilaajien olisi vaadittava parempaa

Pirkko Nykäsen mukaan osasyy ongelmiin on järjestelmien tilaajissa. Kuntien ja sairaanhoitopiirien tulisi vaatia ohjelmistotoimittajilta nykyistä enemmän. Nykänen suosittaakin tarkkoja ja yksityiskohtaisesti määriteltyjä sopimuksia, joihin kirjataan mitä tehdään, työn selvät määräajat sekä sanktiot niiden ylittämisestä ja siitä, jos ohjelmistotoimittaja sooloilee liikaa omiaan.

Pentti Itkonen korostaa, että potilaskertomusjärjestelmien pulmavyyhdestä on erotettava toisistaan kaksi pääongelmaa: sähköiset potilaskertomukset on yhtenäistettävä ja niiden käytettävyyttä on parannettava. Molempien tavoitteiden totuttamisessa on tähän asti ollut vaikeuksia.

STM puuttui kirjavaan laatuun ja ohjelmistojen suureen määrään vuonna 2005, jolloin eri puolilla maata meneillään olevat hankkeet ohjattiin ns. klusterihankkeiksi. Niille laadittiin selvä tavoite: sairaanhoitopiirien ja kuntien piti yhtenäistää sähköiset potilaskertomukset tiettyjen perusasioiden osalta. Työ on osa kansallista terveyshanketta.

- Osa klusterihankkeista noudattaa jo antamiamme määrityksiä aika pitkälle, mutta silti ohjelmisto voi olla käytettävyydeltään huono. Emme ole juuri pystyneet panostamaan käytettävyyteen.

Perääntyä ei enää voi

Itkosen mukaan tietoteknologiahankkeet ovat vaiheessa, jossa ei voi perääntyä. Sama koskee ohjelmistotoimittajia. Ministeriö on tyytymätön kutakuinkin kaikkiin ohjelmistotoimittajiin, mutta niitä ei voi Itkosen mukaan enää tässä vaiheessa vaihtaa.

- Ennen kuin STM ryhtyi rahoittamaan hankkeita, olisi ehkä pitänyt pohtia minkälaisia järjestelmiä rahoitetaan: olisiko esimerkiksi löytynyt jotakin parempaa rahoitettavaa.

Alkuperäisten suunnitelmien mukaan sähköiset potilaskertomukset piti yhtenäistää tämän vuoden loppuun mennessä. Itkonen arvioi, että työ saataneen valmiiksi noin vuoden päästä. Vaikka potilastietohankkeet ovat myöhässä ja niiden toteutus takkuilee, niitä ei Itkosen mukaan voida pudottaa pois kansallisesta arkistohankkeesta. Lain mukaan kaikki järjestelmät on saatava mukaan kansalliseen sähköiseen terveydenhuollon arkistoon. Se saadaan näillä näkymin valmiiksi vuoden 2011 alkuun mennessä, edellyttäen, että muutkin terveydenhuollon tietojärjestelmät saadaan standardoitua.