Ajan­kohtai­sta

Isyystutkimusten tekemisessä on puutteita

THL kaipaa lääkäreiltä tarkkuutta näytteenottoon liittyvien lomakkeiden täyttämisessä, sillä puutteet aiheuttavat lisätyötä ja hidastavat tutkimustulosten saamista.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/geenisininen.jpg

Lääkäreiltä kaivataan lisää tarkkuutta isyystutkimusten näytteenottoon liittyvien lomakkeiden täyttämisessä.

THL:n oikeusgeneettisten isyystutkimusten yksikön päällikön Marjo Kestilän mukaan puutteet oikeusministeriön lomakkeiden täyttämisessä aiheuttavat paljon lisätyötä ja tutkimustulosten saaminen hidastuu.

– Jos lomake on täytetty puutteellisesti, joudumme soittamaan terveyskeskukseen ja selvittämään puuttuvia tietoja, ­joka ei kovinkaan usein ole helppoa. Toisinaan joudumme soittamaan myös Terhikki-rekisteriin ja selvittämään lääkärin nimen yksilöintitunnuksen perusteella, Kestilä kertoo.

Lääkärin pitää näytteenoton yhteydessä täyttää lomakkeen ”Lääkäri täyttää”-osio kokonaisuudessaan, mutta puutteita ilmenee erityisesti lääkärin nimenselvennyksessä, näytteenottopäivän ja -paikan täyttämisessä, henkilöllisyyden toteamiseen liittyvien asiakirjojen tiedoissa ja näytteenantajan allekirjoituksissa.

Kestilän mukaan lääkärit ovat tärkeässä roolissa oikeusgeneettisessä isyystutkimuksessa, sillä lain mukaan lääkärin täytyy ottaa näyte tai ainakin valvoa näytteenottoa. Näyte on yleisimmin verinäyte, mutta tietyissä tapauksissa voidaan ottaa myös posken sisäpinnan sivelynäyte. Sivelynäytteitä pitää aina ottaa kaksi.

Isyystutkimuksissa tulee harvoin huijausyrityksiä. Sellaiset saadaan kuitenkin paremmin kiinni, kun lääkäri on täyttänyt lomakkeen esimerkillisesti.

Äidin näyte ei saa unohtua

Lääkäri jättää joskus ottamatta näytteen äidistä, vaikka tutkimuksen tilaaja ­ha­­luaa myös sen. Näytteenotto äidistä pitää tehdä kuitenkin myöhemmin ja testi­tulokset viipyvät.

– Äidin näytteen DNA-profiili toimii erinomaisesti lapsen henkilöllisyyden ­todentamisessa, koska suuri osa lapsista on pieniä vauvoja, joilla ei ole omaa henkilöllisyystodistusta. Äidin näyte myös ­lisää tutkimuksen informatiivisuutta, Kestilä toteaa.

Oikeusgeneettinen isyystutkimus tehdään vuosittain noin 4 000 näytteestä. Yhteiskunnan kustantamat tutkimukset tehdään lastenvalvojien tilauksesta tai tuomioistuimen määräyksestä.

Lisätietoja: www.thl.fi/isyys

Miia Soininen
Kuva: Pixmac

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030