- Käytännön päivystystyössä Tampereella on nyt suurin ongelma jatkohoitopaikkojen saanti. Potilaita, joille jatkohoitopaikkaa ei järjesty, on erittäin paljon, ja ongelma on pahentunut jatkuvasti, sanoo erikoistuva lääkäri

Johanna Rellman

Taysista.

Hoitoketjujen ongelmat olivat yksi päällimmäisistä huolenaiheista Nuorten lääkärien yhdistyksen koulutustilaisuudessa, jossa setvittiin päivystyksen tulevaisuutta Pirkanmaalla. Tampereella siirrytään yhteispäivystykseen vuonna 2009.

Mitä tehdään potilaalle, joka ei tarvitse erikoissairaanhoitoa, mutta jonka terveyskeskuspäivystys joutuu lähettämään Taysin päivystykseen, koska jatkohoitopaikkaa ei ole, kysyi Johanna Rellman nuoren päivystävän lääkärin näkökulmasta. Hän muistuttaa, etteivät hoitoketjujen ongelmat katoa mihinkään yhteispäivystyksen myötä.

Yhteispäivystyksen osalta askarruttivat myös mm. kysymykset työnjaosta, tiloista, hoitohenkilökunnan riittävyydestä ja yhteispäivystyksen vaikutuksesta ensihoitoon.

Johanna Rellmanin mukaan päivystyksen järjestäminen ja päivystysvelvollisuuden määrä vaikuttavat siihen, miten nuoret erikoisalansa valitsevat.

- Raskaasta päivystyksestä on tullut selkeästi rekrytointiongelma, sanoo Johanna Rellman, jonka mielestä nykyinen päivystyskäytäntö 24 tunnin yhtämittaisine päivystyksineen on tullut tiensä päähän.

Taysin sisätautiklinikassa on tämän vuoden alusta kokeiltu päivystysrinkiä, johon osallistuvat nuoret lääkärit tekevät ainoastaan päivystystyötä.

Erikoissairaanhoidon potilasaines ennallaan

Yhteispäivystys ei julkaistujen raporttien mukaan ole ainakaan Kuopion ja Oulun kokemusten perusteella lisännyt erikoissairaanhoidon potilasmääriä, vaan potilasmäärä on vähentynyt 10-20 prosenttia, sanoo uuden yhteispäivystyksen suunnitteluun osallistuva osastonylilääkäri

Kari-Matti Hiltunen

Taysin ensiapupoliklinikasta.

Erikoistuvat lääkärit ovat pelänneet konsultaatiokynnyksen madaltuvan yhteispäivystyksessä liikaakin, niin että erikoissairaanhoidon puolelle tulee potilaita, jotka kuuluisivat perusterveydenhuoltoon.

Oulun ja Kuopion yhteispäivystyksistä saatujen kokemusten perusteella Hiltunen ei kuitenkaan usko erikoislääkäripäivystyksen potilasaineksen muuttuvan radikaalisti. Odotettavissa on lähinnä lievimpien potilastapausten vähenemistä. Myöskään työn kuormittavuuden hän ei usko suuremmin muuttuvan.

Oulussa ja Kuopiossa yleislääkäripäivystyksestä pyydetään konsultaatioita erikoislääkäreiltä noin 11 prosentille potilaita. Suurimpia diagnostisia ryhmiä ovat gastroenterologia, verisuonikirurgia, infektiosairaudet ja oirepohjaiset diagnoosit.

Taysin ensiapupoliklinikan yleisimmät diagnoosit ovat vatsakipu, eteisvärinä tai eteislepatus, aivoinfarkti ja kallonsisäinen vamma.

Hiltunen toivoo yhteispäivystykseen joustavaa ja epämuodollista konsultaatiokäytäntöä.

Kuopion ja Oulun yhteispäivystysten kokemuksista on hänen mukaansa yritetty ottaa oppia Tampereella myös tilojen suunnittelussa.

- Esimerkiksi kuvantaminen on monesti iso pullonkaula päivystysyksikössä, koska erittäin suuri osa päivystyspotilaista tarvitsee röntgentutkimusta.

Taysin alueelle rakennettavaan yhteispäivystykseen on tulossa neliöitä yhteensä noin 4 000.

Hiltusen mielestä yhteispäivystys on potilaan kannalta nykyistä päivystysjärjestelyä parempi ratkaisu, koska päivystyspalvelut saa samasta paikasta.

- Taysilla ja Hatanpään päivystysasemalla on 7 000 yhteistä potilasta vuodessa. Ainakin ambulanssiralli vähenee, hän huomauttaa.

Palveluja on myös tarjolla enemmän, sillä yhteispäivystyksessä on läpi vuorokauden laboratoriopalvelu ja kuvantamismahdollisuudet.