Johtajuus muuttuu: Paperien parista ihmisten ilmoille

- Terveydenhuollon johtamisessa on totuttu hallinnointiin ja paperien käsittelyyn, ei niinkään kanssakäymiseen ihmisten kanssa. Meillä johdetaan kirjoittamalla muistioita ja toimintasuunnitelmia ja muuttamalla johtosääntöjä, sanoo professori Mats Brommels.

Johtajuus on kuitenkin muutoksessa. Brommelsin mukaan seuraavan kymmenen vuoden suurin haaste on luoda terveydenhuoltoon sellainen työympäristö, jossa työntekijät haluavat työskennellä. Sen luomisessa on johtajuudella suuri merkitys.

- Työyhteisöjen kehittämisessä on hyvin pitkälle kyse siitä, että ihmiset kokevat pystyvänsä vaikuttamaan työolosuhteisiinsa ja tapaan, jolla he tekevät työtään. Silloin johtajan pitää olla huomattavasti aktiivisemmin vuorovaikutuksessa alaistensa kanssa, selvittää heidän yksilöllisiä toivomuksiaan ja tavoitteitaan ja huolehtia, että asioista voidaan mahdollisimman pitkälle yhteisesti sopia, Brommels kuvaa.

Johtajan on kuunneltava muita ja toimittava keskustelun ohjaajana, niin että kaikki saavat sanansa kuuluviin. Hänen on uskallettava laittaa itsensä likoon.

- Olemme tottuneet melko muodolliseen kanssakäymiseen, mutta ihmisten toivomusten selvittäminen ja aktiivinen kommunikointi tarkoittaa myös varsin henkilökohtaisia keskusteluja, Brommels huomauttaa.

Terveydenhuollon johtajiin kohdistunut kritiikki on hänen mielestään silti ollut ajoittain melko kohtuutonta.

- Terveydenhuollon johtajuus ei ole yhtään sen huonompaa kuin muillakaan sektoreilla.

Mats Brommelsin mielestä on ymmärrettävää, että terveydenhuollossa on perinteisesti johdettu hallinnoimalla. Julkinen terveydenhuolto on osa julkista hallintoa, ja siellä on vallinnut tällainen kulttuuri. Nyt toimintaympäristö on kuitenkin muuttunut ja etenkin kilpailu työvoimasta huomattavasti kiristynyt.

Lääkäreille johtajatutkinto

Myös lääkärien johtajakoulutusta halutaan uudistaa. Nykyinen hallinnon pätevyyteen tähtäävä koulutus päättyy tämän vuoden loppuun mennessä. Mats Brommels oli puheenjohtajana Lääkäriliiton työryhmässä, joka ehdottaa uuden, lääkärijohtajan tutkintoon johtavan koulutuksen käynnistämistä.

Uutta koulutusta koskeva muistio on jätetty opetusministerille. Nyt odotetaan, että kansallinen terveydenhuoltoprojekti antaa asiasta oman suosituksensa.

Brommels ehdottaa, että lääkäreistä kehitetään johtajia kokemuksellisen oppimisen kautta:

- Vastuu on osa lääkärin ammatillista roolia. Nuori lääkäri on valmistumisestaan lähtien johtaja sikäli, että hän joutuu ottamaan vastuuta myös hoitotiimin työskentelystä. Minun näkemykseni mukaan tärkein osa johtajaksi kasvamista on käyttää hyväksi käytännön kokemuksia: perustietojen hankkimisen jälkeen suurin osa ammatillisesta kehittymisestä tapahtuu työssä oppimalla.

Niinpä koulutukseen liitettäisiin yksilöllinen kehittämisohjelma.

- Jokainen koulutukseen tuleva joutuu miettimään omaa suhtautumistaan johtamiseen ja aikaisempia kokemuksiaan sekä hankkimaan palautetta työtovereiltaan ja alaisiltaan, Brommels kertoo.

Muuten koulutukseen kuuluisi neljä asiakokonaisuutta, eli yleistiedot terveydenhuoltojärjestelmästä, sen eri osista ja toiminnasta, tiedot julkisen hallinnon pelissäännöistä ja päätöksenteosta, taloushallinto sekä ihmisten johtaminen ja henkilöstöhallinto.

Suurimmat muutokset nykykoulutukseen verrattuna ovat Brommelsin mukaan yksilöllisen osuuden vahvistuminen ja järjestelmällisyys sekä koulutettavien verkostoituminen tietotekniikan avulla. Verkostokontaktien toivotaan säilyvän myös opintojen jälkeen.

Muutos nykyiseen on myös pyrkimys aidosti valtakunnalliseen koulutusjärjestelmään siten, että kaikki viisi lääketieteellistä tiedekuntaa rakentavat kurssiohjelman yhteisvoimin. Tiedekuntien kesken pyritään sopimaan työnjaosta. Yhdessä tiedekunnassa voitaisiin keskittyä esimerkiksi julkiseen hallintoon ja kunnalliseen päätöksentekojärjestelmään, toisessa taloushallintoon. Tähän asti kukin tiedekunta on itse hoitanut opetuksen omalla tavallaan. Yhteistä on ollut vain tentti.