Terveyskeskusten lääkärivaje kasvaa edelleen. Noin 350 virkaa, eli noin 10 prosenttia terveyskeskuslääkäreiden viroista, on kokonaan täyttämättä ja lisäksi kahdeksan prosenttia täytetty ostopalveluja käyttäen. Samaan aikaan työikäisiä lääkäreitä on enemmän kuin koskaan.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve pitää kyselyn tuloksia huolestuttavana. Hänen mukaansa suunta on ollut sama koko 2000-luvun.

- Haavoittuvimpia ovat pienet terveyskeskukset. Moni yksikkö on ajautunut vaikeuksiin myös hallinnollisten uudistusten myötä. Kun johtava lääkäri on menettänyt uskonsa poliitikkojen kykyyn johtaa perusterveydenhuoltoa, on lääkärivaje syntynyt. On tärkeää, että uusien terveyspiirien syntyessä huo-lehditaan lääketieteellisten vastuiden selkeästä jaosta.

- Työn vetovoimaa vähentää sekin, että Suomessa on muita pohjoismaita suuremmat vastuuväestöt, vaikka perusterveydenhuollon lääkärin toimenkuva on meillä laajempi. Kun kunnat eivät resurssoi riittävästi sosiaalihuollon tukipalveluita, nämäkin ongelmat kaatuvat terveydenhuoltoon.

Pälveen mukaan tilannetta voidaan korjata vain pienentämällä vastuuväestöjä, parantamalla tietoteknisten ratkaisujen toimivuutta sekä antamalla lääkäreille tilaisuus konsultaatioon ja perehdytykseen.

Kaikki virat ovat täynnä vain 42 prosentissa terveyskeskuksista.

Yli 20 prosentin lääkärivajeesta kärsii 28 prosenttia terveyskeskuksista. Niiden palveluiden piiriin kuuluu 900 000 asukasta. Vaikein tilanne on pienissä, alle kuuden lääkärin terveyskeskuksissa, joissa joka neljäs lääkärintehtävä on ilman kunnallista viranhaltijaa.

Lapin tilanne kohentunut

Pahin lääkärivaje on Kainuussa, jossa yli neljännes viroista oli hoitamatta.

Yli 20 prosenttia viroista oli täyttämättä myös Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Länsi-Pohjan ja Itä-Savon sairaanhoitopiireissä. Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa kärsittiin noin 19 prosentin vajeesta. Lääkäritilanne jatkuu heikkona myös Keski- ja Etelä-Pohjanmaan sekä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiireissä, joissa viroista oli täyttämättä 14-16 prosenttia.

Paras lääkäritilanne on suurissa terveyskeskuksissa ja yliopistollisten keskussairaaloiden läheisyydessä. Pienimmät vajeet ovat tänä vuonna Päijät-Hämeen, Pohjois-Savon, Varsinais-Suomen sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiireissä. Pitkään kestänyt Lapin lääkärivaje on nyt saatu laskemaan 6,6 prosenttiin.

Ostopalvelun käyttö lisääntynyt

Ostopalvelua käytetään yhä enemmän avoimien virkojen hoidossa ja täyttämään sijaistarvetta. Tänä vuonna kahdeksan prosenttia eli 286 virkaa hoidettiin ostopalveluna. Länsi-Pohjan, Etelä- ja Pohjois-Karjalan, Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiireissä ostopalvelulla hoidettiin vähintään joka kymmenes virka.

Niiden virkojen lisäksi, joita kunnat pyrkivät itse täyttämään, on olemassa noin 150 pysyvästi täyttämätöntä virkaa. Niistä noin 40 on päätetty jättää täyttämättä esimerkiksi hallinnollisten järjestelyiden vuoksi. 116 viran täyttäminen taas on annettu kuntien ulkoistettuja terveysasemia pyörittävien lääkäripalveluyritysten huoleksi. Järjestelyyn on päädytty muun muassa Joensuussa, Kouvolassa ja Lahdessa. Näillä kokonaisulkoistetuilla asemilla toimivien lääkärien lisäksi terveyskeskuksissa työskentelee noin 340 lääkäriä joko ammatinharjoittajina tai jonkin yrityksen työllistäminä. Yhteensä terveyskeskuksissa siis työskentelee 460 lääkäriä, joiden työnantajana on yritys tai jotka ovat itse yrittäjiä.

Terveyskeskusten lääkäritilanne -tutkimus perustuu yhden päivän, 3. lokakuuta 2007, tilanteeseen. Kaikki terveyskeskukset vastasivat. Tutkimuksen tekivät Suomen Lääkäriliitto, STM, Stakes ja Kunnallinen työmarkkinalaitos.