Jos aikoo pyrkiä opiskelemaan lääketiedettä, pitää osata mm. kemiaa ja fysiikkaa. Yhdysvalloissa on nyt todettu, että humanistit ja yhteiskuntatieteilijät selviävät lääketieteen opinnoista siinä missä luonnontieteilijätkin.

Mount Sinain lääketieteellinen tiedekunta New Yorkissa hyväksyy sisään vuosittain 35 opiskelijaa, jotka ovat opiskelleet humanistisia aineita tai yhteiskuntatieteitä lääketieteelliseen tiedekuntaan vaadittavan perinteisen opintosuunnitelman sijaan. Kun näitä opiskelijoita verrattiin luonnontieteitä ennen lääketieteelliseen tiedekuntaan tuloaan opiskelleeseen ryhmään, huomattiin, että molemmat ryhmät selviytyivät myöhemmin lääketieteellisistä opinnoista yhtä hyvin.

- Tämä ei yllättänyt mitenkään. Tiedetään, että fysiikan, kemian ja biologian tiedot sekä matematiikan yliarvostaminen ovat vain yksi tapa valita opiskelijoita lääketieteelliseen tiedekuntaan, sanoo yleislääketieteen professori

Kari Mattila

Tampereen yliopistosta.

- Tunnen lukuisia erinomaisia lääkäreitä, joilla ei ole vähäisintäkään ymmärrystä fysiikasta tai kemiasta. Tunnen myös lääkäreitä, jotka hallitsevat asioiden biologisen nykytiedon geenisekvensseineen, mutta ovat aivan avuttomia auttamaan potilaita heidän psykososiaalisessa kaaoksessaan.

Kemian oppii myöhemminkin

Mattila toteaa, että jos henkilö ei ole ollut kiinnostunut luonnontieteistä tai matematiikasta jossain elämänsä vaiheessa, asian voi korvata tarpeellisessa määrin myöhemmin.

- Mikäli on koulussa opiskellut lyhyen matematiikan, se ei tarkoita matemaattisesti tyhmää ihmistä. Lääkäri menestyy sopivalla määrällä fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa, jotka hän ottaa hallintaansa, kun siihen on tarvis.

Yhdysvalloissa on keskusteltu kauan siitä, valmentavatko lääketieteellisen tiedekunnan vaatimat pre-med-kurssit ja pääsykokeet lääkärin ammattiin. Pohdintoja on herättänyt mm. se, tuleeko läpäisseistä myöhemmin lääkäreitä, jotka hallitsevat kemian, mutta joilta puuttuvat sosiaaliset taidot.

Mattilan mukaan humanistisella ja yhteiskuntatieteellisellä taustalla tulee yhtä hyviä lääkäreitä kuin muistakin tutkinnon suorittaneista.

- Fiksuista ihmisistä tulee fiksuja lääkäreitä, joita edes lääkärikoulutus ei pysty pilaamaan. Kokemukseni mukaan heidän laaja-alainen pohjakoulutuksensa rikastuttaa koulutuksen aikana muidenkin oppimista ja kasvamista lääkäriksi.

Psykiatriksi ja lastenlääkäriksi

Academic Medicine -lehdessä julkaistu tutkimus huomasi, että humanistisella ja yhteiskuntatieteellisellä peruskoulutuksella lääketieteelliseen päässeistä tuli myöhemmin usein psykiatreja tai he suuntautuivat gynekologiaan, obstetriikkaan ja pediatriaan.

Mattila huomauttaa, että kaikissa Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa pyritään siihen, että humanistiset ja yhteiskunnalliset asiat tulisivat osaksi koulutusohjelmia.

- Kokeiluja ja kokemuksia on runsaasti. Ehkä pitäisikin kysyä, onko luonnontieteillä liian suuri painoarvo lääkärikoulutuksessa ja jos on, niin miksi?

Kari Mattilan mielestä tiedon siirrosta tulisi siirtyä taitojen ja ymmärryksen siirtoon.

- Siihen tarvitaan menetelmiä, jotka aiempia paremmin istuvat nykyajan nuorten oppimiskulttuuriin. Humanistiset oppiaineet ja yhteiskuntatieteet auttavat ymmärtämään ja suhteuttamaan asioita.