Julkisen sanan neuvosto antoi vuosi sitten Turun Sanomille huomautuksen artikkelista, jossa potilas kutsui lääkäriä teurastajaksi. LL

Ulla Ahlmén-Laiho

luki päätöksestä ja oli siitä samaa mieltä, mutta perusteluja hänellä olisi ollut lisääkin.

Ahlmén-Laiho alkoi seurata JSN:n toimintaa. Kun neuvosto sitten ilmoitti valitsevansa kolme yleisön edustajaa ensimmäistä kertaa avoimessa valtakunnallisessa haussa, hän päätti hakea. Ja pääsi, vaikka halukkaita oli satoja.

Ahlmén-Laiho aikoo tuoda neuvostossa lääkärinäkökulmaa esiin.

- Lääkäreistä ja terveydenhuollosta kirjoitetaan paljon, ja meillä on aika monimutkainen rooli siinä, mitä mediassa voi sanoa erityisesti yksittäisten potilaiden tilanteesta. Koen, että minulla on sellaista asiantuntijuutta, josta JSN:ssä voi olla hyötyä.

Ahlmén-Laihoa kiinnostaa se, miten toimituksellisen aineiston ja markkinoinnin raja usein hämärtyy terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä jutuissa. Myös rikosten ja onnettomuuksien uhrien ja heidän omaistensa kohtelu mediassa on hänelle läheinen aihealue.

Lääkärit tarvitsisivat mediavalmennusta

Ahlmén-Laiho on pannut merkille, että media stereotypioi ammattikuntia. Lääkäreitä myös. Yleensä lääkärien tekemisistä uutisoidaan, kun jokin menee pieleen.

- Emme ole niin yhtenäinen joukko asenteiltamme ja työtavoiltamme kuin mediassa esitetään. Kun on tietty yhteiskunnallinen auttajarooli, virheet ja huono käytös uutisoidaan herkästi. Se on ihan ymmärrettävää, Ahlmén-Laiho toteaa.

Hänestä olisi hyvä pohtia, kannattaisiko lääkäreille järjestää koulutusta median kanssa toimimiseen. Nyt lääkärin anti on usein niukan kommentoinnin linja.

Ahlmén-Laihon mukaan lääkärien olisi hyvä tuntea journalistien eettiset ohjeet ja oikeutensa haastateltavina. Jos yhteiset pelisäännöt ovat selvät, yhteistyötä ei tarvitse arkailla.

- Lääkäreitä ei valmenneta toimimaan median kanssa, mutta yhtäkkiä saattaa vaikka päivystysvuorossa suuronnettomuuden sattuessa joutua aikamoiseen pyöritykseen. Siinä tiedotetaan intiimeistä asioista, joiden kertomisesta lakikin säätelee. Toimittajat eivät välttämättä tunne esimerkiksi salassapitovelvollisuutta koskevaa lainsäädäntöä.

Yksittäinen lääkäri joutuu usein mediassa vastaamaan vaikkapa koko lääkärikunnan tai tieteellisen maailmankuvan puolesta.

- THL:n johtoporukkaa ei käy nyt kateeksi. He ovat kyllä vastanneet rohkeasti haastattelupyyntöihin ja olleet aina keskustelemassa.

JSN:n päätökset miellyttävät

Julkisen sanan neuvoston edustajilta odotetaan kiinnostusta, kykyä ja halua tuoda näkemyksiään esiin. Ahlmén-Laihon valinnassa painoivat erityisesti ammatti ja nuori ikä.

Ahlmén-Laiho on JSN:ssa ammattikuntansa edustajana harvinaisuus, mutta ei ensimmäinen. Edustajiin on aikoinaan kuulunut Syöpäyhdistyksen pääsihteeri Harri Vertio.

Uusi lääkärijäsen on suhteellisen tyytyväinen JSN:n tuoreimpiin päätöksiin. Hänestä linja on järkevä ja maltillinen, vaikka joskus hän on ollut hieman toista mieltäkin.

Ahlmén-Laiho on ylipäätään tyytyväinen kotimaiseen mediaan. Hän pitää hyvin kirjoitetusta asiajournalismista. Iltapäivälehtien suurkuluttajiin hän ei kuulu.

- Suomalainen media välttää yleensä pahimmat ylilyönnit, mutta on aika innovatiivinen. Haluan olla mukana ylläpitämässä tätä kulttuuria. Meillähän on yksi vapaimpia lehdistöjä koko maailmassa.

Ulla Ahlmén-Laiho

26-vuotias raisiolainen.

Vakka-Suomen sairaalan päivystävä lääkäri. Erikoistuu anestesiologiaan.

On toiminut eri järjestöissä, avustajana Turun kandiseuran Booster-lehdessä sekä webmasterina FiMSIC:ssä.

Seuraa ammattilehtiä sekä muun muassa television ajankohtaisohjelmia, Helsingin Sanomia, Suomen Kuvalehteä, Glorian Ruoka & viini-lehteä sekä verkkolehtiä.