Julkisen terveydenhuollon johtotehtävissä pitkään työskennellyt Jussi Merikallio aloitti elokuun puolivälissä Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtajana.

Julkisen terveydenhuollon johtotehtävissä pitkään työskennellyt Jussi Merikallio aloitti elokuun puolivälissä Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtajana. Hän toteaa itsekin, että kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen vaihtuminen lääketeollisuuden edusmieheksi on eittämättä mielenkiintoista ja kysymyksiä herättävää.

– Kukaan ei ole sanonut, että olen rintamakarkuri, kun siirryn julkisesta terveydenhuollosta lääketeollisuuden pal­velukseen, vaikka palautetta on tullut ­laidasta laitaan. Uudet työt eivät kuitenkaan ole ristiriidassa aiempien Kunta­liiton tehtävien kanssa, Merikallio sanoo välittömästi.

Merikallio tiivistää, että terveyspoliittinen vaikuttaminen ja osallistuminen keskeisenä sidosryhmänä terveyspalvelujen kansalliseen kehittämiseen pysyy toimintakenttänä edelleen. Taustaryhmä on tietysti erilainen, mutta verkostot säilyvät.

– Kilpailu eurojen saamiseksi terveyspalveluihin jatkuu. Toivottavasti pystyn olemaan prosessissa mukana niin, että kehittyvän lääkehoidon ansiosta rajallisilla varoilla pärjätään jatkossakin.

Tulikokeena lääkekorvausten leikkaukset

Tietysti Kuntaliiton vaihtuminen Lääketeollisuuteen sisältää paljon tunnetasonkin latausta. Yksi syy siihen on se, Merikallio uskoo, että lääketeollisuutta pidetään isona teollisuudenhaarana, josta ­ihmiset ovat riippuvaisia ja joka tekee tiliä terveydellä.

– Itse näen lääkealan elinehtona sen, että lääkeyhtiöt tuottavat terveyttä ja ­hyvinvointia, eikä niin, että terveydellä tuotetaan rahaa. Terveys tulee ensin ja sieltä tulee yhtiöiden liikevoitto, Merikallio sanoo.

Aiemmin Merikallion vastuulla on osaltaan ollut huolehtia siitä, että terveydenhuoltoon varatut rahat riittävät kuntapalvelujen toteuttamiseen. Nyt hänen tehtävänsä on vastata siitä, että lääketeollisuudella on taloudelliset mahdollisuudet menestyä Suomessa.

Tulikoe on pedattu valmiiksi tuoreessa hallitusohjelmassa, joka esittää vuositasolla 113 miljoonan euron leikkauksia lääkekorvauksiin. Summa lähentelee kymmenen prosentin osuutta lääkekorvausten kokonaissummasta. Merikallio sanoo hyväksyvänsä sinänsä voimakkaatkin rakenteelliset muutokset sillä perusteella, että olisi epärealistista odottaa ­talouskasvun kuittaavan väestön ikääntymisestä johtuvan palvelujen tarpeen kasvun.

– Jos juustohöylällä ruvetaan leikkaamaan, hoidon kustannukset voivat nousta toisaalla. Sellainen ratkaisu löytyy varmasti, jolla säästetään sairasvakuutuskorvauksista potilaiden hoidon tai teollisuuden kärsimättä. Ratkaisu ei kuitenkaan löydy itsestään, ei ilman laaja-alaista ja vastuullista keskustelua, hän sanoo.

teksti ja kuva Juha-Pekka Honkanen

Lue koko juttu perjantaina 26.8. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.