Terveydenhuollon henkilöstölle oli tarkoitus saada oikeus pitää päihtyneitä potilaita tarkkailussa vastoin potilaan tahtoa, mutta työryhmä jätti asian pöydälle.

Sisäasianministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä jätti käsittelemättä ehdotuksen, jonka mukaan terveydenhuollon henkilöstön pitäisi saada oikeus pitää päihtyneitä potilaita tarkkailussa vastoin potilaan tahtoa.

Työryhmä julkaisi loppuraporttinsa päihtyneiden hoitoketjusta viime perjantaina. Työryhmän puheenjohtajan mukaan ajatus päihtyneiden pakkotarkkailusta terveydenhuollossa on herättänyt intohimoakin, mutta työryhmän työssä aihe ei ole ollut pinnalla.

– Raportti ei esitä siitä mitään. Se on jatkotyön aihe, sosiaali- ja terveysneuvos Pekka Paatero toteaa.

Lääkärilehti uutisoi ehdotuksen valmistelusta viime syksynä. Ehdotuksen tavoitteena oli vähentää poliisilta töitä, jotka eivät sille oikeastaan kuulu.

Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Esko Ruokonen arvioi tuolloin, ettei ole kenenkään etu, että poliisi viettää kiireisimpään ilta-aikaan tunteja päivystyksessä rauhoittelemassa pahastikin loukkaantuneita aggressiivisia potilaita, jotka poliisi on toimittanut ensiapuun.

Käytännössä muutos olisi tarkoittanut yksityisten vartiointiyhtiöiden palveluiden käytön laajentamista tahdonvastaisen hoidon toteuttamiseen.

Päihtyneet hoitoon nopeammin

Päihtyneiden kuljettamista ja kohtelua selvittänyt työryhmä esittää, että päihtyneet henkilöt tulisi ohjata hoitoon nykyistä nopeammin. Poliisin osuutta päihtyneiden kuljettamisessa ja säilyttämisessä tulisi vähentää, ja putkasäilytyksen sijaan tulisi painottaa ennaltaehkäisevää päihdetyötä ja kehittää asunnottomien palveluita.

Työryhmän mukaan Suomeen ei kannata rakentaa erillisistä selviämishoitoasemista koostuvaa verkostoa, vaan päivystys- ja päihdehuollon palveluiden yhteyteen tai poliisin säilytyssuojan välittömään läheisyyteen pitäisi sijoittaa enemmän matalan kynnyksen selviämishoitoasemia.

– Korostamme nyt kynnyksen madaltamista, että asiakas voisi itse astella sisään päihtyneenäkin, Pekka Paatero toteaa.

Raportissa ehdotetaan myös kaupunkien keskitettyjen sosiaali- ja terveyspäivystysasemien kehittämistä niin, että päihtyneiden säilytystarpeet otetaan huomioon tilojen suunnittelussa ja henkilöstössä.

Poliisi suoritti vuonna 2009 noin 88 000 päihdeperusteista kiinniottoa noin 46 000 henkilölle. Säilöönottomäärät ovat Suomessa muihin pohjoismaihin verrattuna korkealla tasolla, vaikka määrät ovat olleet lievästi laskusuunnassa.

Miia Soininen
Kuva: Pixmac