Suomalaistutkijat löysivät yli 40 vuotta sitten kierrosta poistunutta parvorokkovirustyyppiä nielurisojen B-lymfosyyteistä.

Nyt julkaistu tutkimus osoittaa, että nielurisojen B-lymfosyytit ovat virusperimän pitkäaikaisia kantajia. Se tarkoittaa myös, että kyseinen solutyyppi on hyvin pitkäikäinen.

Hankittu immuniteetti perustuu elimistön kykyyn muistaa aiemmin kohtaamiaan taudinaiheuttajia. Kyvyn on ajateltu perustuvan lymfosyyttien pitkäikäisyyteen. Rokotteiden tuoma elinikäinen suoja patogeenejä vastaan on epäsuora osoitus näiden muistisolujen elinkaaresta. Solujen todellista elinikää on kuitenkin ollut vaikea määrittää.

Kierrosta hävinneen virusaineksen löytyminen B-solujen sisältä on suora osoitus näiden solujen pitkäikäisyydestä. Solujen eliniän voidaan tämän tutkimuksen perusteella arvioida olevan vähintään 40–60 vuotta.

Parvoviruksen DNA:n pysyvyyden kliininen merkitys on vielä epäselvä. On esitetty, että sillä olisi yhteyksiä eräisiin sydän- ja autoimmuunitauteihin. Päätelmien tekemistä vaikeuttaa kuitenkin se, että parvovirusta löytyy kuitenkin yleisesti myös oireettomilta henkilöiltä. Viruksen säilymismekanismin ja siihen vaikuttavien tekijöiden selvittäminen tarjoaa keinoja ilmiön todellisten syysuhteiden selvittämiseen.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kuva: Fotolia