Lepakko haastaa globalisaation
Ikiaikainen tapa myydä eläviä eläimiä ruoanvalmistukseen kohtasi kansainvälisen liikkuvuuden.
Elämme maailmassa, jossa aivastus maapallon toisella puolella aiheuttaa viiveen jälkeen taudin tuhansien kilometrien päässä.
Seurasimme Fukushiman katastrofia tietokoneen näytöltä, katsoimme miten ihmiset ajoivat henkensä edestä hyökyaaltoa pakoon. Ruokamme, lääkkeemme, vaatteemme ja ne niin välttämättömät kännykkämme tuodaan myös valtamerien takaa. Kasvuolosuhteet ovat muualla paremmat, työvoima halvempaa ja lainsäädäntö joustavampaa.
Joku harva muistaa historian oppikirjoista oppimaansa ja ihmettelee, mitä yllättävä katastrofi voi aiheuttaa omavaraisuudesta luopuneelle yhteiskunnalle.
Nykyisen koronavirusepidemian taustoista ei ole kovin paljon viime aikoina puhuttu, kun on keskitytty tilanteen hallintaan. Kiinan epidemian alkupäivinä mainittiin wuhanilainen ruokatori mahdollisena infektion lähteenä. Paikallinen ikiaikainen tapa myydä eläviä eläimiä ruoanvalmistukseen kohtasi kansainvälisen liikkuvuuden. Niinpä kiinalainen korona saapuikin Suomessa ensin Lappiin hiihtoreittien ja revontulien innoittaman kiinalaisen turistin myötä.
Ruokatorilla myytiin mm. lepakoita, jotka ovat aiemminkin olleet vakavien virustartuntojen lähteitä. Tohtori Peter Daszak, EcoHealth Alliancen presidentti, on tutkinut Kiinassa eläimistä ihmiseen siirtyneitä tauteja yli 15 vuotta. Hän epäilee nykyisen koronavirusepidemian lähteneen noin 30 grammaa painavasta kiinalaisesta hevosenkenkälepakosta.
Tohtori Daszakin kiinalainen kollega tohtori Zheng-Li Shi Wuhanin virologian instituutista osoitti 2005 SARS-taudin aiheuttajaksi lepakosta lähteneen viruksen. Tämän päivän uutisten nCoV-2019-koronavirusta läheisesti muistuttava virus löydettiin itse asiassa jo muutama vuosi sitten Yunnanin provinssin lepakkoluolasta.
Lepakot ovat tärkeitä pölyttäjiä esimerkiksi banaanille, avokadoille ja mangoille. Ne ahmivat tauteja välittäviä hyönteisiä tonneittain sairastumatta itse, ehkä rabiesta lukuun ottamatta. Lepakot ovat lentäviä virusvarastoja, joissa elävät SASR:n lisäksi esimerkiksi MERS, ebola- ja Marburgin virus.
Lepakoita on 120 eri lajia. Ne muodostavat noin neljänneksen nisäkkäistä. Lepakkojen vastustuskyky kiinnostaa varmasti immunologeja. Mitkä ominaisuudet tekevät niistä resistenttejä ihmiselle hengenvaarallisten virusten kantajia?
Valmistelin eilen luentoa unen ja kivun yhteyksistä. Perehdyin kirjaan Review of Sleep Medicine, joka aukesi sattumalta sivulta 23. Siinä kerrottiin suuren ruskean lepakon nukkuvan 20 tuntia vuorokaudessa, enemmän kuin minkään muun tunnetun olion.
Yksi unen puutteen aiheuttamista terveysriskeistä on vastustuskyvyn heikkeneminen. Selittäisikö lepakon runsas uni osan sen immunologisesta vahvuudesta?
Lepakkojen erinomaista sopeutumista evoluutiossa kuvaa myös niiden pitkä elinaika. Ne voivat elää yli 40-vuotiaiksi.
Lepakot kyseenalaistavat globalisaation ja kiinalaiset ruokatorit. Toivottavasti näistä tapahtumista osataan ottaa opiksi, kuten myös lepakoiden mielenkiintoisesta fysiologiasta.
LKT, professori Eija Kalso on HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.
