– Olen ollut unelmatyössäni. Mutta nyt on sietokykyni raja ylitetty, sanoo Oulun yliopistossa kliinisenä opettajana työskentelevä erikoislääkäri Johanna Liinamaa (kuvassa vas.). Lääkäriliiton piiriylilääkäri Annu Tertsunen tietää, ettei Liinamaa ole kokemuksessaan yksin.

Unelmatyöstä umpihankeen. Kliiniset opettajat ovat alkaneet liikehtiä palkkansa ja työolojensa puolesta. Lääkäriliitto on nostanut ongelmat keskusteluun. Kierros alkoi Oulusta.

– Nyt on sietokykyni raja ylitetty, sanoo kliinisenä opettajana työskentelevä erikoislääkäri Johanna Liinamaa Oulun yliopistosta.

Vielä muutama vuosi sitten ­Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa työskenteli kaksi silmätautien professoria, kaksi silmätautien kliinistä opettajaa ja sihteeri. Tänään viidestä on jäljellä yksi: Johanna Liinamaa. ­Irtisanoutumisten jälkeen toista kliinisen opettajan tehtävää ei ole saatu täytettyä.

Lääkäriliitto puuttui asiaan

Silmätautien opetus ei ole ainoa erikoisala, joka on Oulun yliopistossa vaikeuksissa. Eikä Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ole maassa ainoa, jossa opettajat ja professorit ovat alkaneet ­liikehtiä. Tieteentekijöiden liiton viimetalvisessa kyselyssä tuli julki lukuisia ­ongelmia kaikista lääketieteellisistä tiedekunnista.

Lääkäriliitto on nyt ottanut tiedekuntien kliinisten opettajien tilanteen erityishuomion kohteeksi. Oulussa järjestettiin keskustelutilaisuus toukokuun puolivälissä, ja kuun lopussa on pidetty samanlainen tilaisuus Turussa. Muut piirit ovat vuorossa syksymmällä.

– Oulusta aloitettiin, koska opettajien tilanne näyttää täällä olevan erityisen vaikea. Tiedekunnan kriisi on tuotu useamman lääkärin voimin esille myös paikallisessa mediassa, kertoo Oulun piiriylilääkäri Annu Tertsunen.

Kliiniset opettajat ovat palkkakuopassa, jonne kaadetaan aina vain lisää töitä. Tertsusen keräämien kokemusten ­mukaan professorienkin työmäärä on ­liian suuri. Tämä kaikki heijastuu myös tieteelliseen tutkimukseen.

Lääkäriliiton tavoitteena on sekä palkkauksen korjaaminen että kliinisen opettajan urapolun luominen. Pedagogisten taitojen opiskelun ja opetuksen kehittämisen pitäisi näkyä sekä arvostuksessa että palkassa.

Kriisi kulminoituu palkkaukseen

Johanna Liinamaa sanoo, että kliinisten opettajien palkkaus on ongelmista päällimmäisiä, mutta se ei ole yksin syynä opettajakatoon tiedekunnista.

– Kliinisen opettajan palkka on noin 20 prosenttia alhaisempi kuin erikoislääkärin palkka sairaalassa. Työmäärä on kuitenkin huomattava, sillä muiden opettajien tapaan minullakin on kaksi työnantajaa: yliopisto ja silmäklinikka OYS:ssa. Molemmat tahtoisivat mielellään täyden työpanoksen, vaikka työ on puolitettu, kertoo Liinamaa.

Piiriylilääkäri Annu Tertsunen toteaa, ­että kliinisten opettajien kokonaistyöaika on sudenkuoppa, johon putoamista käytetään hyväksi.

Klinikoissa osa-aikaista lääkärin työ­aikaa tekeviä opettajia pyydetään paikkaamaan sairauslomia ja muita poissaoloja. Tunnolliset lääkärit suostuvat, jolloin opetukseen ja tutkimukseen jäävä aika pienenee. Koska kurssit ovat suuria, opiskelijoille pitäisi oikeastaan antaa ­entistä enemmän aikaa. Yhtälö on ratkeamispisteessä.

Ulla Järvi

Kuva: Jukka-Pekka Moilanen