Valelääkäriasioiden selvittelyssä käännetään kaikki kivet, sanoo ylilääkäri Markus Henriksson Valvirasta.

Valelääkäriasioiden selvittelyssä käännetään kaikki kivet, sanoo ylilääkäri Markus Henriksson Valvirasta.

Alkuviikosta Valviralla ei hänen mukaansa kuitenkaan ollut ”vahvaa tietoa, joka viittaisi sellaiseen vakavaan hoitovirheeseen, joka olisi esimerkiksi myötävaikuttanut potilaan kuolemaan”.

Epäasianmukaisuuksia toiminnassa kuitenkin on ollut, ja ne selvitetään perusteellisesti.

Vaara potilasturvallisuudelle epäillyt valelääkärit ovat Henrikssonin mukaan olleet koko ajan.

Valvira on saanut vahvistuksen, ettei Pirkanmaalla työskennellyt epäilty valelääkäri ole suorittanut lääkärintutkintoa venäläisessä yliopistossa.

Esa Laihon ja Pirkanmaalla työskennelleen miehen lisäksi Valvira selvittää muitakin epäilyjä.

– Meillä on vahva epäily ainakin yhdestä tapauksesta, jossa henkilö on saanut ulkomailla yliopistolta todennäköisesti väärennetyn lääkärintutkintotodistuksen. Hän ei ole kuitenkaan hakenut laillistusta Suomessa eikä ole päässyt lääkärin työhön.

Kunnissa toimittu kiitettävästi

Ensimmäisen valelääkäriepäilyn tultua ilmi Valvira pyysi kuntia aloittamaan perusteelliset selvitykset hänen toiminnastaan. Henrikssonin mukaan selvitykset on aloitettu erittäin tehokkaasti ja nopeasti.

– Helsingissä, perusturvakuntayhtymä Karviaisessa, Lahdessa ja Kouvolassa käydään esimerkiksi läpi kaikki potilasasiakirjat ja lääkekirjanpitoja ja haastatellaan hoitajia.

Valvirassa tehdään reseptiselvitys Laihon toiminta-alueen apteekkeihin ja Kelasta pyydetään hänen määräämiensä lääkkeiden lääkekorvaustiedot. Valvira tekee yhteistyötä myös mm. THL:n oikeuslääkärien kanssa ja saa tietoja poliisilta.

Varmuuden vuoksi selvitetään myös esimerkiksi samassa organisaatiossa toimineiden lääkärien toimintaa, vaikkei heihin kohdistukaan mitään epäilyjä.

Henriksson pitää tärkeinä myös valelääkäriepäilyihin liittyviä kanteluja ja ilmoituksia, joita virastossa selvitetään.

– Ne antavat perusteita lisäkysymyksille. Miten organisaatioissa esimerkiksi on käsitelty tilanteita, joissa Laihon toiminnasta huolestuneet hoitajat ovat tehneet ilmoituksia esimiehilleen.

Valvirassa on myös aloitettu mittava työ EU/ETA-alueen ulkopuolella valmistuneita lääkäreitä koskevien tietojen tarkastamiseksi. Asiakirjat käydään läpi uudelleen ja korkeakouluihin eri puolilla maailmaa otetaan yhteyttä.

Hyvin pieni virasto

Henriksson muistuttaa Valviran olevan hyvin pieni virasto, ”vain kourallinen ihmisiä”. Terveydenhuollon valvonta on noin 30 ihmisen harteilla ja terveydenhuollon lupa-asioita hoitaa viisi kuusi ihmistä. Silti viraston on nytkin hoidettava myös normaalit työnsä.

– En halua valittaa resursseista mutta onhan se realiteetti, että meitä on täällä hyvin vähän.

– Esimerkiksi jokaisella Valviran valvontaosaston lakimiehellä on pöydällä käytännössä 30 tapausta, joissa on kyse oikeista terveydenhuollon ammattihenkilöistä, joihin liittyy hyvin vakavia potilasturvallisuusvaaroja. Ne ovat kaikki kiireellisiä asioita.

Henrikssonin mukaan päihderiippuvuusongelmat ovat selvästi lisääntyneet hoitajakunnassa. Vuonna 2006 Valvirassa selvitettiin 26 tapausta, jotka liittyivät hoitajien päihderiippuvuuteen, nyt noin 250 kappaletta vuodessa.

Lisätyötä aiheuttaa paitsi ulkomaisen työvoiman lisääntyminen, myös palvelujärjestelmän pirstaloituminen. Selvitystyö on yhä monimutkaisempaa.

Samaan aikaan Valviralle on koko ajan tullut uusia tehtäviä, kuten hoitotakuun valvonta, ikääntyneiden hoidon ja hoivan valvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa, lastensuojelun ja neuvola-asetuksen valvonta, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelujen valvonta ja biopankkiasiat.

Suvi Sariola
Kuva: Panthermedia