Kainuussa joudutaan nyt kiireesti organisoimaan uudestaan koko maakunnan sosiaali- ja terveystoimi. Kainuun hallintokokeilun jatko vuosille 2013-2016 kaatui Puolangan kunnan vastustukseen ja hallintokokeilu päättyy ensi vuoden lopussa.

Kainuussa joudutaan nyt kiireesti organisoimaan uudestaan koko maakunnan sosiaali- ja terveystoimi. Kainuun hallintokokeilun jatko vuosille 2013-2016 kaatui Puolangan kunnan vastustukseen ja hallintokokeilu päättyy ensi vuoden lopussa.

Jatko olisi vaatinut kaikkien kuntien yksimielisyyttä.

Kuntien on aloitettava ankara pohdinta siitä, miten 80 000 kainuulaisen palvelut tulevaisuudessa järjestetään. Aikaa siihen on vuosi.

- Kainuussa on vahva tahto, että Puolankaa lukuun ottamatta muut seitsemän, tai vähintään kuusi kuntaa jatkavat mahdollisimman pitkälle entisellä Kainuun mallin konseptilla, sanoo Kainuun maakuntajohtaja Alpo Jokelainen.

Jopa rahoitus halutaan Jokelaisen mukaan toteuttaa mieluummin tulorahoituksena, ei suoriteperusteisena, eli samaan tapaan kuin hallintokokeilussa.

Neuvottelut ovat kuntien välisiä, mutta Jokelainen näkee, että seitsemän Kainuun kuntaa perustaa kuntayhtymän, jonka palkkalistoille kaikki siirtyvät vanhoina työntekijöinä. Puolangalla työnantaja vaihtuu maakunnasta kunnaksi.

- Hallintojärjestelmä muuttuu, mutta työt eivät karkaa eikä hoitotapahtuma muutu miksikään, Jokelainen rauhoittelee työntekijöitä ja kannustaa ihmisiä olemaan aktiivisesti mukana rakentamassa omaa työpaikkaansa.

Kokeilu perustui omaan lakiin

Kainuussa on vuoden 2005 alusta kokeiltu kahdeksan kunnan yhteistä hallintomallia, jossa maakunta-kuntayhtymä vastaa sosiaali- ja terveydenhuollosta, toisen asteen koulutuksesta sekä maakunnan liiton tehtävistä.

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat olleet samaa organisaatiota ja palvelut on järjestetty sektoreittain esimerkiksi vanhuspalveluihin ja perhepalveluihin.

Päätösvaltaa on käyttänyt vaaleilla valittu maakuntavaltuusto ja kulut on maksettu yhteisestä pussista.

Käytännön työntekijöille tämä on näkynyt esimerkiksi niin, että lääkäri on voinut vaihtaa työpistettä terveysaseman ja keskussairaalan välillä työnantajan vaihtumatta. Kokeilu on perustunut lakiin Kainuun hallintokokeilusta.

Kun hallintokokeilulaki raukeaa ja 3 000 asukkaan Puolanka saman sairaanhoitopiirin jäsenenä haluaa hoitaa perusterveydenhuoltonsa ja sosiaalitoimensa itsenäisesti, riittää yksityiskohdissa, erityisesti rahoituksessa, pohtimista. Lisäksi seuraavan suuren muutoksen peikkoina kummittelevat lähivuosina edessä olevat kuntaliitokset.

Nähtävästi muiden kuntien hyväksymät sektoreittain järjestetyt palvelut joudutaan pilkkomaan Puolangan osalta. Näin muun Kainuun perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito kuuluisivat samaan organisaatioon, mutta Puolangalla olisi toisin.

Myös maakuntavaalit jäävät pois ja päätösvalta jakaantuu kunnille normaalin kuntayhtymän tapaan.

Anne Seppänen
kuva: Sami Perttilä