Kallis lapsuus hukkuu halpaan viinaan

Halvan viinan vuosi 2004 on muuttanut monen lapsen elämää peruuttamattomasti. Uusimpia valtakunnallisia tilastoja odotellaan vielä, mutta dosentti Mirjam Kalland ounastelee muun muassa lasten huostaanottojen määrän kasvaneen viime vuonna tuntuvasti. Kalland arvioi, että lastensuojeluilmoitusten sumat kunnissa kuvastavat varsinkin naisten juomisen lisääntymistä.

Perinteisesti ajateltiin, että vaikka isä ryyppää, niin äiti tarjoaa hoivan lapsille ja pärjää jotenkin heidän kanssaan. Nyt kun äitikin juo, kukaan ei enää pidä lapsista huolta, Mirjam Kalland toteaa. Erityisen huolissaan Kalland on nuorten naisten juomiskulttuurista, jossa siideri on vaihtunut suomiviinaan. Tulevat raskaanaolijat ja perheenäidit totuttelevat juomatapoihin, joista ei voi seurata mitään hyvää.

Kalland johtaa Helsingissä ruotsinkielistä Sosiaalialan osaamiskeskusta, jonka toimialueeseen kuuluvat pääkaupungin ohessa saariston ruotsinkieliset kunnat. Alueelta on kantautunut huolestuttavia tietoja lasten oloista.

- Esimerkiksi pelkästään Helsingissä Vuosaaressa tehtiin tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana 100 uutta lastensuojeluilmoitusta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, ettei ilmoituksiin ehdi paneutua sovitun alkuarviointimallin mukaisesti ja joissakin tapauksissa ei ehdi tehdä juuri mitään! Lastensuojelun ja sosiaalitoimen resurssit eivät kerta kaikkiaan riitä.

Viina vie partaan yli

Stakesin tuoreiden tilastojen mukaan alkoholin vähittäismyynti kasvoi Suomessa viime vuonna 8,8 prosenttia. Alkoholin kokonaiskulutus taas lisääntyi niin, että puhtaaksi viinaksi muutettuna alkoholia kuluu meillä nyt 10,3 litraa henkeä kohden vuodessa. Stakesin tutkijoiden hämmästykseksi niin sanotut tavalliset suomalaiset eivät silti raportoineet muutoksia juomatavoissaan.

"Kadonneen" viinan arvoitusta saattaa Stakesin tutkijoiden mukaan selittää se, että tuttu suurkuluttajien joukko on entisestään lisännyt alkoholinkäyttöään. Mirjam Kalland uskoo teorian osuvan oikeaan. Alkoholin hinnan halpeneminen on tehnyt tuhoa varsinkin perheissä, joissa jo keikuttiin uhkaavasti viinakuilun partaalla.

- Nyt moni näistä perheistä on luiskahtanut reunan yli, Kalland sanoo.

Alkoholipolitiikan seuraamuksien Kalland uskoo jo näkyvän lasten huostaanottotilastoissa, joiden vuoden 2004 tiedoilla päivitetyt versiot julkaistaan kesän aikana.

Vuonna 2003 kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna runsaat 14 000 lasta, joista huostaanotettuja oli noin 8 300.

Lääkäri, kysy alkoholista

Alkoholiriippuvuus perheessä on ongelma sitkeimmästä päästä. Mirjam Kallandin mukaan pahimmat traumat uhkaavat lasta, joka joutuu kokemaan monta kertaa lähdön kotoa, sijoituksen ja paluun taas kotiin. Huostaanotto on silti joskus ainoa jäljellä oleva ja välttämätön toimenpide.

Ulkopuolisten varhainen väliintulo on keino, jolla voidaan edes yrittää estää perheen päihdeongelman kärjistymistä kurjuuden huippuun. Terveydenhuollon minimiä olisi Mirjam Kallandin mielestä se, että lääkäri kysyy vastaanotolla potilaaltaan alkoholinkäytöstä.

- Ja mieluiten jokaiselta potilaalta tai ainakin häneltä, jonka kohdalla epäilykset heräävät ja jolla on myös lapsia. Kysyminen on tärkeää, koska voi olla, että ihminen haluaisikin kertoa päihteiden käytöstään, mutta ei uskalla tai osaa tehdä sitä.

Jos potilas todella kärsii alkoholiriippuvuudesta, hänet pitäisi pystyä ohjaamaan avun tarjoajien luo.

- Mikäli saa potilaalta luvan, lääkäri voi myös itse pyytää, että auttava taho ottaa yhteyttä potilaaseen, Kalland huomauttaa.

Kun epäilys epäilyttää

Terveydenhuollon ammattilaisten vaistot ja kokemus varoittavat usein potilaan alkoholiongelmasta ja lasten ahdingosta, vaikka potilas itse vaikenisi visusti asiasta. Kallandin mielestä silloin on paras yrittää ensin asian puheeksi ottoa ja yhteistyötä perheen kanssa. Ellei tämä onnistu, ammattilaisen on paras toimia sen mukaan, kuinka vakavaksi arvioi tilanteen.

Laista saa tukea, sillä terveydenhuollon henkilökunnalla on vaitiolovelvollisuuden ylittävä velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus silloin kun lapsi on ilmeisessä lastensuojelun tarpeessa. Sama velvoite koske koulujen henkilökuntaa.

- Kouluterveydenhuolto tapaa lasta niin harvoin, että siellä on vaikea huomata alkoholiongelmaisessa perheessä kasvavan lapsen pahoinvointia. Sen sijaan opettaja, joka näkee lapsen päivittäin, saattaa olla ratkaisevassa asemassa, Kalland toteaa. Jos lapsi esimerkiksi ilmaantuu jatkuvasti kouluun väsyneenä, nälkäisenä, mustelmaisena ja likaisena, hälytyskellojen tulisi soida.

- Tai kuten eräs lapsi, joka toi kouluun kaikki pehmolelunsa, ja kun häneltä kysyttiin miksi, hän vastasi, ettei uskaltanut jättää niitä kotiin.

Vaakalaudalla lapsen terveys

Jos lääkärin kanta on, ettei ole hänen asiansa kysellä lasten vanhempien alkoholinkäytöstä, Mirjam Kalland kehottaa muistamaan, että alkoholihuuruinen lapsuus on sosiaalinen, mutta aivan yhtä paljon lääketieteellinen ongelma.

- Jos läheisillä on alkoholiongelma, lasta saattavat uhata muun muassa psykologiset ja neurologiset kehityshäiriöt, syrjäytyminen, käytöshäiriöt, liian aikaiset päihdekokeilut ja jopa ennenaikainen kuolema.

Mirjam Kalland on sosiaalityön ja perhetutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa sekä hyvin suosittu luennoitsija ja kouluttaja. Silti hän työskentelee edelleen myös lasten psykoterapeuttina ja työnohjaajana. Kalland kiittääkin kliinistä työtään siitä, että uskonsa lasten ja perheiden kykyyn eheytyä ja parantua on yhä vahva. Kosketus oikeaan elämään on pitänyt ammattilaisen jalat maassa.

- Useimmat vanhemmat yrittävät olla hyviä vanhempia, mutta osa ei vain kykene siihen. Sanotaan myös, että kaikki vanhemmat rakastavat lapsiaan. Realismia kuitenkin on se, että osa vanhemmista tekee tekoja, jotka todistavat jotain ihan muuta.