Elektronisen kansallisen potilastietoarkiston pitäisi olla käytössä koko maassa kolmen vuoden kuluttua. Tavoite on kova, joten sosiaali- ja terveysministeriö odotti koko terveydenhuollon löytävän sen kuuluisan "yhteisen tahtotilan". Toistaiseksi toive on kaikunut paikoin kuuroille korville.

Sisäministeriö on tapellut viisi viime vuotta hätäkeskusuudistuksen kanssa. Vaikka johtajien päitä on putoillut, valtakunnallinen atk-järjestelmä ei toimi vieläkään. Myös muutosvastarinta on tietyillä seuduilla ollut kova.

Uhkaako kansallista potilastietoarkistoa sama kohtalo?

- Ei tässä aiota samalle uralle lähteä, vakuuttaa erityisasiantuntija

Pentti Itkonen,

joka koordinoi hanketta sosiaali- ja terveysministeriössä.

Hän ei silti kiistä, etteikö vaara olisi olemassa. Rintamalinjat rakoilevat varsinkin yliopistosairaaloissa. Kovaäänistäkin jupinaa kuuluu eri puolilta maata, mutta aniharva on uskaltautunut julkisuuteen.

- Nyt vaaditaan sitä, että valtakunnallinen hanke koetaan tärkeäksi ja se laitetaan etusijalle. Tarvitaan yhteen hiileen puhaltamista kaikissa sairaanhoitopiireissä, jyrähtää Itkonen.

Itkonen itse on virkavapaalla Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin johtajan virasta vetämässä jättihanketta.

Rahaa palanut - ja paljon

Itkonen ei halua muutoinkaan asettaa hätäkeskusuudistusta ja potilastietoarkistoa samalle viivalle.

- En tunne hätäkeskusten tarinaa sen tarkemmin, mutta sen valmistelu ponkaistiin nopeammin käyntiin. Terveyspalvelujen sähköistämistä on sentään valmisteltu parikymmentä vuotta. Tietysti on tehty virheitä ja jouduttu ottamaan takapakkia, mutta ainakin asia on ollut koko ajan vireillä.

- Rahaa tähän on palanut niin valtavia summia, ettei enää ole varaa hukata tilaisuutta, Pentti Itkonen painottaa.

Kukaan ei liene laskenut, paljonko rahaa on pistetty erilaisiin tietojärjestelmähankkeisiin, joita jokaisessa sairaanhoitopiirissä ja terveyskeskus-yhtymässä on vuosien aikana rakennettu.

Kansallisen elektronisen potilastietoarkiston varsinaista hankerahaa on valtion budjettiin varattu 11,5 miljoonaa euroa. Reilusti toisen mokoman ovat luvanneet sijoittaa kunnat omasta pussistaan.

Kaikki eivät luota Kelaan

Laki sähköisestä potilastietojärjestelmästä piti olla alunperin voimassa 1.1.2007.

Lakiesitys on äskettäin palannut lausuntokierrokselta, eikä vastaanotto ole ollut pelkästään ihastunutta.

Yksi vahvimpia kritisoijia on ollut Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Keskeinen kritiikki on kohdistunut Kansaneläkelaitokseen ja sen valintaan kansalliseksi toimijaksi.

- Keskittäminen loisi Kelalle kaksoisroolin, jossa sen toisaalta tulee suojata kaikin keinoin potilaiden tietoja ja toisaalta hyödyntää niitä omassa päätöksenteossaan lakiin perustuen jopa ilman potilaan suostumusta, kommentoi Kelan roolia Pirkanmaan sh-piirin tietohallintojohtaja

Timo Valli

Aamulehden haastattelussa tänä syksynä.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri esittääkin lain voimaantulon siirtämistä vuoteen 2008.

Itkonen sanoo, että nyt lain valmistelun aikaan onkin kritiikin aika. Jupinoista huolimatta hanke etenee kuin juna.

- On samantekevää, astuuko laki voimaan 1.1. vai 1.3.2007, sillä laki tulee kaikesta huolimatta. Sitten meillä on valtuudet viedä hanketta eteenpäin ja saada kaikki piirit mukaan, sanoo Itkonen.

Lain voimaantuloa seuraa kolmen vuoden siirtymäaika, ja vuoden 2010 alussa kaikki potilaiden sairaustieto kulkisi siis mutkatta hoitopaikasta toiseen. Itkonen sanoo, että mahdollisesti tarvitaan vielä neljäskin siirtymävuosi, mutta sitten ei enää sooloilla.

Sairaaloista tehty "it-taloja"

Pentti Itkonen myöntää, ettei ole vallan ihastuneena seurannut sitä kehitystä, jota varsinkin yliopistollisissa keskussairaaloissa on tapahtunut.

- Suurista sairaaloista on tehty melkoisia "it-taloja", joissa on omat tietojärjestelmänsä ja sovelluksensa, Itkonen kritisoi.

Omapäisesti on haluttu räätälöidä omia ratkaisuja uskomatta puheita tulevaisuuden vaikeuksista. Nyt tuottaa suuria vaikeuksia saattaa potilastiedot standardimuotoisiksi, mikä on koko kansallisen potilastietoarkiston perusta ja ydin.

- Sooloiluun ei ole varaa enää yhtään, Itkonen painottaa.

Hän sanoo suorapuheiseen tyyliinsä, että sairaaloiden ja terveyskeskusten eripariset tietojärjestelmät ovat olleet vuosikausia hyvä bisnes it-alan yrityksille.

Samasta perustasta on voitu myydä hieman erilaisiksi muokattuja sovelluksia aina uudestaan ja uudestaan. Kun jokainen asiakas on aina halunnut systeemiin "omat herkkunsa", Suomeen on syntynyt varsinainen tilkkutäkki.

Oma lukunsa tullaan käymään myös potilaan roolista uudessa järjestelmässä. Tähän asti on vakuutettu julkisuudessa, että potilas on pomo, joka saa aina nähtäväkseen kaiken itseään koskevan tiedon ja voi päättää, kuka muu tietoihin pääsee käsiksi.

Terveydenhuollossa tällaiseen ei ole totuttu, ja tästä periaatteesta jouduttaneen tinkimään.