Kanta-Hämeen koronatilanne kriisiytyi niin, että terveydenhuollon kantokyky on vaarassa
– Varianttien merkitys näkyy kiusallisen kipeällä tavalla, sanoo johtajaylilääkäri Sally Leskinen.
Kanta-Häme on palannut epidemian leviämisvaiheeseen. Ilmaantuvuusluku on nyt kahden viikon ajalta 76 /100 000 henkilöä kohden.
Terveydenhuollon kantokyky on joutunut koetukselle ja on tartunnanjäljityksen sekä erikoissairaanhoidon osalta kriittinen. Tilanne kriisiytyi viikonloppuna.
Leikkaustoiminnassa päivystyksellinen kirurgia ja syöpäkirurgia hoidetaan.
– Kaikki muu on siirretty, sanoi sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Leskinen tiistaina etäyhteyksin järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Leskinen kuvaa tilannetta vakavimmaksi Kanta-Hämeessä koko pandemian aikana.
– Varianttien merkitys näkyy kiusallisen kipeällä tavalla, hän sanoo.
Kanta-Hämeessä ei ole villiä muotoa tavattu enää pariin viikkoon vaan kyseessä on todennäköisimmin brittivariantti.
– Se tulee suojaustoimien läpi, kun on tilanne, jossa potilas ei ole hoidossa koronan takia ja tauti samalla onkin itämässä.
Jos epidemia ei ala talttua, sairaalassa siirrytään kaikkien potilaiden hoidossa pisara- ja kosketuseristystoimiin. Se tarkoittaisi jokaisen potilaan kohdalla siirtymistä aiempaa laajempaan suojavarustukseen.
Tartuntaketjut sairaaloissa vaikeuttavat toimintaa
Erityisen haasteelliseksi tilanteen tekee terveydenhuollon kannalta se, että kolme erillistä tartuntaketjua liittyy vuodeosastoihin, kaksi keskussairaalassa ja yksi Riihimäen sairaalassa. Keskussairaalan ketjuissa todettiin tiistaihin mennessä 34 tapausta, Riihimäen ketjussa 19. Jatkotartuntoja ja altistuneita on kymmeniä.
Sairaalaepidemioiden osuus on Kanta-Hämeen kahden viikon ilmaantuvuudesta noin kolmannes.
Näiltä osastoilta ehti siirtyä potilaita myös jatkohoitoon ja kotihoitoon ennen tilanteen paljastumista, mikä on aiheuttanut osastosulkuja Hämeenlinnassa ja Riihimäessä sekä laajoja karanteeneja terveydenhuollon henkilöstölle.
Keskussairaalan päivystysosastolta ei voida kotiuttaa tällä hetkellä potilaita terveyskeskusten vuodeosastoille, joilla on todettu koronaa. Potilaat jäävät keskussairaalaan.
– Tällä hetkellä keskussairaala täyttyy potilaista, jotka eivät tarvitse erikoissairaanhoitoa, vaan perusterveydenhuollon hoitoa, mutta heille ei ole paikkaa laajojen altistumisten takia.
Tilannetta ratkotaan parhaillaan monin järjestelyin, ja ratkaisuja etsitään myös yli maakuntarajojen.
Tilannetta hankaloittaa se, että Vanajaveden sairaalassa, Riihimäen terveyskeskussairaalassa ja Forssan sairaalassa jatkotapaukset ja altistumiset ovat johtaneet toiminnan keskeytyksiin ja tilojen sulkemisiin.
Testauksia tehdään laajasti
Kanta-Hämeen keskussairaalassa oli tiistaina hoidettavana 21 potilasta, joista kaksi teholla. Terveyskeskussairaaloissa oli 11 koronapotilasta.
Keskussairaalassa kaikki osastoilla olevat ja niille tulevat potilaat seulotaan koronaviruksen varalta seuraavan kahden viikon ajan.
Potilaiden COVID-19-testausta tehostetaan myös hoitojaksojen aikana, vaikka hoidon syy ei olisi koronasairaus.
Myös henkilökuntaa testataan laajasti. Jatkohoitoon siirtyviä potilaita testataan matalalla kynnyksellä terveydenhuollon yksiköiden välillä tapahtuvien tartuntojen estämiseksi.
Keskussairaalassa harjoittelussa olevien, ei-valmistuvien opiskelijoiden harjoittelujaksot keskeytetään toistaiseksi.
Tilanne olisi vaikeampi ilman rokotuksia
Noin puolet Kanta-Hämeessä sairaalahoidossa olleista koronapotilaista on ehtinyt saada ensimmäisen rokotuksen.
– Tilanne olisi huomattavasti vaikeampi, jos rokotteita ei olisi.
Esimerkiksi tehokuormitus on toistaiseksi pysynyt ennallaan, vaikka tapausmäärät ovat kasvaneet. Tähän on tosin varauduttu tartuntamäärien huomattavan kasvun vuoksi.
– Ajatus on se, että tämä ei ole vielä rajautunut. Emme vielä tiedä, kuinka paljon jatkotapauksia tulee.
Myös lääkäreitä on joutunut karanteeniin. Heitä on Sally Leskisen mukaan muutama. Myös tartuntoja on heidän joukossaan todettu.
Henkilökunnan rokotuksia nopeutetaan
Sairaalaepidemioiden alkulähteiksi epäillään rokottamattoman henkilöstön oireetonta tartuntaa ja vierailijalta peräisin olevaa tartuntaa.
Sairaanhoitopiiri on päättänyt lyhentää vakinaisen terveydenhuoltohenkilöstön tehosterokotuksen antoväliä sekä keskussairaalan että terveyskeskusten akuuttivuodeosastoilla. Muun väestön ensimmäisen rokotuksen aikoja joudutaan tämän vuoksi siirtämään.
Tämä päätettiin tehdä terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseksi.
