Kantasolututkimuksen lupaukset ja uhkat vaakakupissa (pääkirjoitus 39/2001)
Kantasolut kykenevät lisääntymään jakautumalla, ja oikeissa oloissa ne erilaistuvat kypsiksi toimiviksi soluiksi. Siksi niistä on mahdollista viljellä suuri määrä muovattavaa soluainesta, jolla voidaan kenties korvata sairauksien tuhoamia erilaistuneita soluja. Kantasoluja voidaan eristää monista lähteistä. Niitä löytyy aikuisen ja sikiön kudoksista, mutta monimuotoisimmin pystyvät kypsymään alkion kantasolut. Käyttökelpoisia alkioita saadaan nykyään koeputkihedelmöityksen ylijäämänä. Vajaan viikon ikäisen alkiorakkulan kantasolut voidaan suunnata kehittymään kaikenlaisiksi kypsiksi soluiksi, mutta aikuisen parinkymmenen erilaisen kantasolun mahdollisuudet ovat rajallisemmat. Siksi juuri alkioiden kantasolujen tutkimus on tieteellisesti kiinnostavaa. Samalla tietysti herää keskustelua ihmisalkion käyttöön liittyvistä eettisistä ongelmista (1).Kantasolut ilmeisesti menettävät yksilönkehityksen aikana monipuolisuuttaan, joskaan eivät ehkä siinä määrin kuin aiemmin otaksuttiin. Niinpä esimerkiksi aikuisen hermoston kantasolut on saatu muuntumaan verta muodostavien solujen kaltaisiksi; ennen toiseen suuntaan kehittymistä kantasolut käyvät varhaisemmassa erilaistumisvaiheessa (2). Vastaavasti siirtämällä aikuisen solun tuma alkion kantasoluun voidaan räätälöidä tuman luovuttaneelle yksilölle immunologisesti täysin sopiva ja muovailtavissa oleva ”varaosasolulinja”. Siitä voidaan sitten kypsyttää esimerkiksi sairauden hoitoon tarvittavia soluja. Tällainen terapeuttinen kloonaus saattaa olla tarpeen joidenkin elinten kypsien solujen luomisessa, sillä esimerkiksi sydämen tai haiman luonnollisia kantasoluja ei ole vielä löydetty (1). Tumansiirtotekniikan avulla muodostetut kantasolut lisääntyvät aikuisen kantasoluja nopeammin, ja tämä on tärkeää, koska hoidossa tarvitaan yleensä hyvin suuri määrä soluja.
Kantasolututkimuksesta on kypsynyt jo hedelmiäkin. Veren kantasolujen käyttö hematologisten sairauksien hoidossa on jo arkipäivää (3), ja samaa menetelmää on käytetty myös autoimmuunisairauksien hoidossa (4). Erilaistuneempien kantasolujen avulla on puolestaan jo hoidettu mm. Parkinsonin tautia (5) ja tyypin 1 diabetesta (6). Periaatteessa monet solu- ja kudostuhoa aiheuttavat sairaudet saattavat olla parannettavissa kantasoluista saatavilla paikka-aineksilla, mm. aivoinfarkti, selkäydinvammat, rustovauriot sekä sydämen, maksan ja munuaisten vajaatoiminta.
Koska kantasolujen tutkimuksessa ja lääketieteellisessä käytössä käsitellään ihmisen soluja, on myös eettisiä rajoja pohdittava. Erityisesti alkion tai sikiön kantasolututkimuksessa uhkana voisi olla, että ihmisalkiot ja sikiöt pelkistyisivät laboratorioissaan hääräävien piittaamattomien ”Frankensteinien” leikkikaluiksi. Vaikka vaara voi olla teoreettinen, siihen on jo varauduttu. EU:n asettama eettinen ryhmä (The European Group on Ethics in Science and New Technologies, EGE) on kehottanut jäsenmaitaan säätelemään tutkimusta (1). Vain koeputkihedelmöityksen ylijäämäalkioita saa käyttää, ja niitäkin vain kummankin vanhemman luvalla. Alkioiden luomista vain tutkimustarkoituksiin tai edes tumansiirtoa alkion kantasoluihin ei vielä pidetä hyväksyttävänä; tosin tumansiirtoihin ei suhtauduta varauksettoman kielteisesti (terapeuttinen kloonaus). Kantasoluja on käsiteltävä kuten muutakin elinsiirtomateriaalia (1).
EU:n jäsenmaat ovat suhtautuneet vaaroihin eri tavoin. Alkioiden kantasolujen käyttäminen on tietyin edellytyksin sallittua Suomessa, Ruotsissa, Espanjassa ja Britanniassa. Sen sijaan Saksassa, Itävallassa, Irlannissa ja Ranskassa se on kielletty (1). Suomessa ei vielä ole käytetty ihmisalkion kantasoluja tutkimuksissa, mutta ensi talvena tämäkin on ehkä käynnistymässä Tukholman Karoliinisen instituutin, Helsingin naistenklinikan ja Väestöliiton yhteistyössä, jossa keskitytään aluksi perustutkimukseen, mm. solujen eristämiseen, viljelyyn ja erilaistumiseen.
KIRJALLISUUTTA
1 Hovatta O, Ährlund-Richter L. Etiska aspekter på stamcellsforskning. Läkartidningen 2001;34:3515–3519.
2 Björnson CR, Rietze RL, Reynolds BA, Magli MC, Vescovi AL. Turning brain into blood: a haematopoietic fate adopted by adult neural stem cells in vivo. Science 1999;283:534–537.
3 Ruutu T. Suuriannoshoidon ja kantasolusiirtojen aiheet. Duodecim 1998;112:1249–1259.
4 Bingham SJ, Snowden JA, Emery P. Autologous blood stem cell transplantation as therapy for autoimmune diseases. Ann Med 2000;32:615–621.
5 Björklund A, Lindvall O. Cell replacement therapies for central nervous system disorders. Nat Neurosci 2000;3:537–544.
6 Ramiya VK, Maraist M, Arfors KE, Schatz DA, Peck AB, Corneliu JG. Reversal of insulin-dependent diabetes using islets generated in vitro from pancreatic stem cells. Nat Med 2000;6:278–282.
Pekka Leinonen
