Lääkärin kannattaisi selvittää kaikki työskentelyyn vaikuttavat ehdot 
silloin, kun työsopimus tehdään henkilöstövuokrausyrityksen kanssa.

Kunnat ja sairaanhoitopiirit joutuvat maksamaan henkilöstöpalveluyrityksille rekrytointikorvauksia, jos lääkäri siirtyy yrityksestä julkisen puolen palvelukseen ennen karenssiajan päättymistä. Lääkärit eivät välttämättä tiedä omaa työtään koskevista rajoituksista.

Rekrytointikorvaukset nousivat jälleen julkisuuteen viime viikolla. Helsingin Sanomat kertoi, että Vaasan sairaanhoitopiiri joutuu maksamaan ison korvauksen lääkäreitä välittävälle Mediradix-henkilöstöpalveluyritykselle, kun lääkäri palkattiin sairaanhoitopiiriin ennen karenssiajan loppumista.

Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen ymmärtää rekrytointirajoitukset, jos ne ovat kohtuullisia. Kohtuuttomina ne voivat kuitenkin rajoittaa liikaa tai jopa estää lääkärin valitsemisen tiettyyn virkaan.

– Pidän mahdollisena, että yritysten vaatimat rekrytointirajoitukset olisivat tiukentuneet viime aikoina. Luonteva syy tähän olisi koveneva kilpailu alalla. Firmat haluavat vahvistaa sopimusturvaansa.

Pitäisikö lääkäreiden saada tietää työtään koskevista rajoituksista?

– Rajoitukset eivät ole lääkärin työ­sopimukseen kuuluvia asioita, eivätkä sanktiot kohdistu lääkäriin. Niinpä en ihmettele, vaikkeivät lääkärit tietäisi.

Pärnänen painottaa, että koska rajoitukset voivat vaikuttaa olennaisesti siihen, kuka virkaan valitaan, lääkärien kannattaisi selvittää kaikki työskentelyynsä vaikuttavat ehdot työsopimuksia henkilöstöpalveluyritysten kanssa tehdessään. Lääkäriliiton jäsenpalveluiden johtaja Markku Kojo muistuttaa, että kuntien ja sairaanhoitopiirien päätökset ovat julkisia. Lautakuntien ja kunnanhallituksen kokouspöytäkirjoista löytyvät myös ostopalvelu­sopimukset.

Mediraxin toimialajohtaja Harri Oksanen uskoo, että rajoitukset ovat lääkäreiden tiedossa.

– Kysymyksessä on alan vakiintunut käytäntö.

Karenssiaika vaihtelee

Vaasan sairaanhoitopiirin hallintojohtaja Olle Gull ja Mediradixin Harri Oksanen eivät kumpikaan halua kommentoida yksittäistä sopimusta.

Oksanen kertoo, että rekrytointimaksussa noudatetaan Henkilöstöpalveluyritysten Liiton suositusta ja laskutetaan tavallisesti summa, joka vastaa kolmen kuukauden laskutusta yhden työntekijän osalta. Karenssiaika vaihtelee sopimuksen mukaan, mutta yleisesti käytetään puolen vuoden karenssia.

– Meille kysymys on isosta investoinnista, josta pitää saada jotain takaisinkin. Rekrytoimme suurimman osan lääkäreistä Tartosta, missä meillä on kolme toimistoa ja seitsemän suomen kielen opettajaa.

Oksasen mukaan sopimuksissa korostetaan, että toisella sopimusosapuolella on mahdollisuus rekrytoida työn­tekijä myös karenssiaikana – korvausta vastaan.

– Monet käyttävät tätä mahdollisuutta ihan tietoisesti.

Olle Gull kertoo, että sopimus Mediradixin kanssa on päättymässä eikä uutta aiota tehdä.

– Rekrytointitilanne on nyt parempi.

Onko sairaanhoitopiireillä mahdollisuus vaikuttaa sopimuksen ehtoihin vai onko tilanne sellainen, että joudutte ottamaan mitä tarjotaan?

– Silloin kun sopimusta tehtiin, karenssiaika ei ollut kynnyskysymys. Se, että lääkäri palkattiin ennen kuin karenssiaika oli ohi, oli vahinko.

Hertta Vierula Kuva: Pixmac