Maailmalta kantautuvat katastrofiuutiset saavat monen miettimään, olisiko itsestä työhön kriisialueella. Etukäteen onkin ajateltava, sillä SPR:n välittämät ammattilaiset eivät lähde työhön suinpäin, vaan vasta vankan koulutuksen jälkeen.

- Katastrofityössä tarvitaan monenlaisia ihmisiä. Ei ole tiettyä muottia, johon pitäisi sopia voidakseen työskennellä katastrofialueilla, näkee HUS:n ensihoidon osastonylilääkäri

Teuvo Määttä

Määtällä on takanaan monen monta työjaksoa eri katastrofialueilla alkaen vuodesta 1980, jolloin hän työskenteli anestesialääkärinä sotakirurgisessa bambusairaalassa Thaimaassa Kamputsean rajalla. Lähettäjänä on useimmiten ollut Suomen Punainen Risti. Vuosi sitten hän työskenteli Haitissa.

Miten SPR:n katastrofityöhön sitten pääsee?

- Ensin täytyy hakea peruskurssille. Viikon mittainen englanninkielinen kurssi järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja sille valitaan eri alojen ammattilaisia kulloisenkin tarpeen mukaan, SPR:n tiedottaja

Sanna Räsänen

Ennen kuin voi päästä kurssille, täytyy jo olla oman alansa ammattilainen, jolla on sopivan koulutuksen lisäksi vankkaa työkokemusta. Suoraan koulunpenkiltä tulleita SPR ei kouluta, eikä myöskään välitä vapaaehtoisia ulkomaille.

Peruskurssin käyneille sen sijaan on tarjolla paljon koulutusta. Katastrofin keskelle ei lähdetä harjoittelemaan esimerkiksi kenttäsairaalan pystytystä, silloin se pitää jo osata.

Kohdemaan pyyntö ratkaisee lähtijät

Avun laatu ja lähtijöiden osaaminen riippuu siitä, mitä kohdemaasta pyydetään. Esimerkiksi Haitissa alkuaankin heikko terveydenhuollon infrastruktuuri tuhoutui, siksi siellä tarvittiin kenttäsairaaloita ja terveydenhuollon ammattilaisia. Kiinaan taas pyydettiin vain telttoja vuoden 2008 maanjäristyksen jälkeen, tekijöitä siellä oli omasta takaa.

Usein katastrofialueille lähetettäviin tiimeihin valitaan sekä konkareita että ensikertalaisia. Näin kokeneet samalla opettavat aloittelijoita.

- Katastrofialueella lääkäriydessä korostuu kokonaisuuden ymmärtäminen kapean erikoisalan sijaan. On myös osattava johtaa ja olla johdettavana, Määttä näkee.

- Kaikilta avustustyöntekijöiltämme vaaditaan monialaisuutta ja laaja-alaista kykyä toimia. Myös lääkärit yhtälailla pystyttävät telttaa ja ovat lapion varressa, Räsänen kuvaa.

SPR:n reserviläisille pyyntö lähtöön tulee usein nopealla varoitusajalla. Silloin pitää osata itse arvioida, onko juuri sillä hetkellä mahdollista lähteä. Riittävätkö henkiset voimavarat, pärjätäänkö kotona ja työpaikalla?

- Omia ongelmia ei pidä paeta katastrofialueille, Määttä painottaa.

Vaikka Määttä on vuosikymmenten varrella työskennellyt lukuisia kertoja eri katastrofialueilla, hän kertoo useimmiten kieltäytyneensä lähtötarjouksista. Libyaan hän päätti olla lähtemättä, koska läheinen ystävä oli samaan aikaan kuolemaisillaan.

- Jos olisin lähtenyt, en kuitenkaan olisi pystynyt keskittymään. Kukaan meistä ei ole korvaamaton.