Käyvätkö yksityinen ja julkinen hoito samalla kukkarolla?
- Niukkojen veromarkkojen priorisointi tulee merkitsemään yhä uusien sairaanhoidon toimenpiteiden siirtämistä kansalaisten kukkarolle. Korvatulehdusten jälkitarkastukset, näppyläkirurgia, silmien taittovikojen arviointi ja terveiden naisten gynekologiset vuosikontrollit eivät kuntien antamalla rahalla mahdu päivystävän akuuttisairaalan palveluvalikoimaan! katsoi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén.
Veromarkat on Lindénin mielestä ohjattava tärkeimpiin ja vaativimpiin hoitoihin.
Lindén totesi, että ylipäänsä yrittäjyyden lisääminen terveydenhuollossa on välttämätöntä ja suotavaa. Onhan se myös yksi Suomen virallisen työllisyyspolitiikan kulmakivi.
- Hoiva- ja hoitopuolella esiintyykin jo merkittävää yrittäjätoimintaa, mutta muualla terveydenhuollossa vanhentuneet asenteet vielä jarruttavat kehitystä. Julkinen terveydenhuoltosektori on kaikista viime vuosien ns. säästöistä huolimatta edelleen monissa asioissa piintyneiden toimintatapojen ja vanhentuneiden rakenteiden kahlitsema, sanoi Lindén. Hän vertasikin nykymenoa takavuosien idänkaupan sääntelyyn.
Ei osata ostaa
Aki Lindén puhui maanantaina Turussa varsinaissuomalaisille kansanedustajille, jotka oli kutsunut paikalle AMA (Alumni Medicinae Aboenses) eli Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opetus- ja tutkimustoimintaa tukeva yhdistys.
Lindén löysi yksityistämiskysymyksissä monessa kohtaa aika yhdenmukaisen linjan Mehiläinen Oy:n hallituksen puheenjohtajan, Vesa Ekroosin kanssa.
- Terveydenhuoltoon on saatava tulevaisuudessa lisää julkista ja yksityistä pääomaa! Terveydenhuollon palvelutuotannossa kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa toisiaan riittävän tehokkaasti. Yksityinen sektori voisi antaa mahdollisuuden vaihtoehtoon ja parantaa myös palvelujen saatavuutta mm. erikoisaloilla, joilla potilasjonot ovat pitkät, Vesa Ekroos korosti. Yksityinen sektori voisi hänen mukaansa helposti ja joustavasti lisätä palvelutuotantonsa kapasiteettia, mikäli siltä ostettaisiin enenevässä määrin myös verorahoitteisia terveyspalveluja.
Mehiläinen Oy on parhaillaan käymässä hankeneuvotteluja mm. Kiljavan sairaalasta muutaman uusmaalaisen kunnan kanssa. Mikäli riittävän pitkistä sopimuksista päästään sopimukseen, alettaisiin tyhjilleen jäävässä sairaalassa tuottaa erilaisia asumis- ja hoivapalveluja.
Aki Lindén näki syitä ostopalvelujen vähäiseen käyttöön sekä julkisen sektorin kokemattomuudesta että asenteista.
- Kun ei ole kokemusta, ajatellaan, että perustamalla kunnalliset toimet saadaan varmuudella sitä palvelua, mitä halutaan. Tarjontakin on toki ollut rajoittunutta. Sitä paitsi tilaaja-tuottaja-asetelma on terveydenhuollon lainsäädännössä ja hallinnossa edelleen selkiintymätön. Väheksyä ei voi myöskään julkisen terveydenhuollon henkilöstön suurta painostusvoimaa kunnalliseen ja valtiolliseen päätöksentekoon, Lindén totesi.
- Tarjonnassa on omat ongelmansa; eihän esimerkiksi nykyinen ortopedien lukumäärä mahdollista todellista tuottajien kilpailuttamista, vaan tuottajat voivat pääosin itse sanella palveluidensa saatavuuden, laadun ja hinnan, Lindén huomautti.
Sisäinen yrittäjyys
- Päättynyt lääkärilakko opetti, että vähintään 70 prosenttia keskussairaalan toiminnasta on luonteeltaan päivystävää ja kiireellistä. Kyse on kansalaisten ydinpalveluista, eikä niitä voi perustaa markkinavoimien varaan. Silti yrittäjyydellä on sijansa julkisessa sairaalassakin kehitettäessä organisaatioita yhä paremmin asiakkaita palveleviksi. Siitä on jo hyviä esimerkkejä mm. terveyskeskusten omalääkäritoiminnasta ja Ruotsin terveydenhuollosta, Lindén huomautti.
Hän sanoo suhtautuvansa kuitenkin pragmaattisesti julkisessa virassa toimivien lääkärien yksityispraktiikoissa toimiseen. Ilman yksityissektoria ei kaikkia tarvittuja palveluita pystyttäisi Suomessa järjestämään.
- Sitä paitsi jos onnistumme yhdistämällä nämä kaksi työskentelytapaa pitämään parhaat lääkärit ja muut alan ammattilaiset julkisissa sairaaloissa, ei minusta kohtuullisesta sivutoimesta ole haittaa ainakaan julkiselle terveydenhuollolle, Lindén totesi.
Hän on kuitenkin huolestuneena seurannut sitä, miten yksityinen sektori parhaillaan rekrytoi julkisen sektorin avainihmisiä päätoimisiksi työntekijöikseen. Nykyisen osaajapulan aikana se heijastuu väistämättä palkkatasoon ja sitä kautta palveluiden hintoihin.
Vesa Ekroos myöntää, että samoista huippuosaajista pienessä maassa kilpaillaan.
- Meillä ei vielä toistaiseksi ole kovasti lääkäri- tai hoitajapula tuntuneet , mutta on mahdollista, että tulevaisuudessa tulee ongelmia. Julkisella ja yksityisellä sektorilla on kuitenkin omat etunsa ja haittansa. Meillä yksityissektorilla mahdollinen talouslama heijastuu aina, joten siirtymisessä täysipäiväiseksi ammatinharjoittajaksi on omat riskinsäkin, hän muistutti.
Vesa Ekroosilla ei ole mitään sitä vastaan, jos julkinen sairaanhoito panostaa sisäiseen yrittäjyyteen.
- Mutta palvelutuotannon hinnoittelun on oltava ehdottoman läpinäkyvää, ja kaikelle yksityistoiminnan infrastruktuurille on laskettava oma hintansa. Vuodehoitokin maksaa, eikä sitä saa kattaa yhteiskunnan kukkarosta, hän korosti.
