Kela toivoo lääkärien paneutuvan A-todistusten täyttämiseen
Lääkärin antama A-todistus antaa perusteet sairauspäivärahan ja matkakustannusten korvausten hakemiseksi sekä kuntoutustarpeen arvioimiseksi. Tai ainakin sen pitäisi antaa.– Olemme yrittäneet laatia A-todistuksen niin selkeäksi kuin mahdollista. Sivun alareunassa on vielä täyttöohjeetkin. Kiire lääkärin työssä ei saisi selittää kaikkia viime aikoina havaittuja puutteita lääkärintodistuksissa, sanoo Kelan ylilääkäri Antti Huunan-Seppälä.
Hän myöntää, että Kela on kohtuullisen ymmärtäväisesti suhtaunut todistusten puutteisiin – tähän asti. Nyt puutteita alkaa olla niin paljon, että Kelan viiden vakuutusalueen ylilääkärit ovat uhanneet palauttaa vajavaiset todistukset takaisin lääkäreille.
– Se taas ei olisi kenenkään osapuolen kannalta toivottavaa, Huunan-Seppälä huokaa.
Ylilääkärit kokosivat viime vuoden lopulla keskeisiä puutteita, ja huomasivat niitä valitettavasti olevan kaikissa lomakkeen kohdissa – potilaan tai lääkärin nimestä alkaen.
Usein puuttuvia tietoja ovat potilaan nykyinen työ ja ammatti, työnantaja sekä tieto, mistä lääkärin tavoittaa. Tällaisten seikkojen selvittämiseen menee Kelassa turhaan aikaa.
– Kela tarvitsee työkykyä alentavan sairauden tai vamman nimen ICD-koodia myöten. Pelkkä oirekoodi ei riitä. ”Surureaktio” on eräs yleistynyt työkyvyttömyyden syyksi kirjattu sairaus. Työstä poisjäänti omaisen kuoleman yhteydessä on yleistynyt. Me tarvitsemme kuitenkin tietoomme ne toimintakykyä alentavat syyt, jotka oikeuttavat ihmisen sairausvakuutuslain mukaisiin korvauksiin, Huunan-Seppälä huomauttaa.
Kuntoutustarpeen selvittely ei saisi viivästyä
A-lomakkeella aloitetaan myös ihmisen mahdollisen kuntoutustarpeen selvittely.
– Tämän vuoden alusta muuttunut lainsäädäntö takaa työkyvyttömyyden uhatessa kansalaiselle subjektiivisen oikeuden kuntoutukseen. Kuntoutustarve arvioidaan moniammatillisesti; sitä ei tee yksin potilaan lääkäri. A-todistuksessa onkin omat rastitettavat kohtansa tätä varten.
– Lääkärin pitää todistukseen rastittaa sekin, jos katsoo, ettei kuntoutustarvetta sillä hetkellä ole. Yhdessä potilaan kanssa pitää sitten pohtia, mikäli lääkäri suosittaa häntä kuntoutustarpeen selvitykseen, tai jos potilas on jo ohjattu kuntoutukseen, Antti Huunan-Seppälä huomauttaa.
Työkyvyn alenemisen vaara on ilmeinen jo silloin, kun sairausloma on kestänyt 2–3 kuukautta. Samoin usein toistuvat pitkähköt sairauslomat saattavat olla merkki työkyvyn alenemisesta. Kelassa tarkkaillaan ja selvitellään pitkittyvien sairauslomien syitä, jotta potilaan työuraa ei vaarannettaisi. Hälytyskellojen pitäisi kuitenkin soida myös hoitavan lääkärin päässä, jos sairauslomat tuntuvat ketjuuntuvan.
– Tässä on kyse potilaan edusta ja oikeusturvasta, ei byrokratiasta! Antti Huunan-Seppälä korostaa. Rastittamiseen ei lääkäriltä kulu juurikaan kauemmin kuin rastin poisjättämiseen. Kuntoutustarpeen määrittely tapahtuu Kelassa, lääkärin ei siihen tarvitse sen enempää paneutua. Vasta, jos lääkäri päätyy itse suoraan suosittamaan lääkinnällistä tai ammatillista kuntoutusta, vaaditaan häneltä myös B-lausunnon täyttämistä.
Ulla Järvi
