Tulevat lääkärit kaipaavat kesätöissä vastuuta ja mahdollisuuden itsenäiseen työskentelyyn. Lääkäriliiton teettämän kesätyökyselyn mukaan ongelmiakin oli. Eniten opiske­lijat ­arvostelivat perehdytyksen ja ­ohjauksen puutteita.

Tulevat lääkärit kaipaavat kesätöissä vastuuta ja mahdollisuuden itsenäiseen työskentelyyn. Tukea pitäisi kuitenkin aina olla tarjolla. Kandien kesätyökyselyn mukaan perehdytys ja ohjaus ovat yhä monin paikoin riittämättömiä.

Lääkäriliiton teettämän kesätyökyselyn mukaan kandit ovat yleisesti tyytyväisiä ­kesätyökokemuksiinsa. ­Samaan työpaikkaan voisi palata 89 % kandeista. Tulevat lääkärit myös tiesivät hyvin, mitä olisi odotettavissa: 87 %:n mielestä työpaikka vastasi odotuksia melko hyvin tai erittäin hyvin.

Ongelmiakin oli. Eniten opiske­lijat ­arvostelivat perehdytyksen ja ­ohjauksen puutteita. Jonkinlaista perehdytystä saivat lähes kaikki, mutta kolmannes vastaajista piti saamaansa perehdytystä riittämättömänä. Hyvä tuki ja hyvä työilmapiiri korvasivat perehdytyksen puutteita: jos sai aina kysyä, kun kysyttävää tuli, ei niin haitannut, vaikka muodollinen perehdytys jäi vähäiseksi.

Yksityisten työnantajien kautta terveyskeskuksissa työskennelleiden kandien ohjaus oli huonommin järjestettyä kuin kunnan itse pyörittämissä terveyskeskuksissa. Yksityisillä työnantajilla oli töissä noin 10 % kandeista. Tosiasiallisen ohjauksen määrä ei ole viime vuosina kasvanut, vaikka asia on tullut kesätyöselvityksissä toistuvasti esille.

Kunnallisella puolella takapäivystäjä järjestyi kesätyöläisille hyvin. Sen sijaan vuokralääkäriyrityksissä työskentelevistä viidennes vastasi, ettei takapäivystäjää ­ollut nimetty, ja 8 % sanoi, että takapäivystäjä oli nimettynä silloin tällöin tai harvoin. Tilanne on kuitenkin parantunut viime vuosina.

Avovastauksissa moni kertoi, ettei mitään ongelmia ollut, mutta osalla oli suuriakin vaikeuksia. Kiire ja ohjauksen puute aiheuttivat eniten purnausta.

Monista vastauksista kävi ilmi, että huono ilmapiiri työpaikalla kostautui heikkona tukena kandeille. Seniorina saattoi myös olla vastavalmistunut lääkäri, jonka kokemus ei ollut kovin paljon suurempi kuin kandin.

Yllättävän paljon vaikeuksia oli myös palkanmaksussa: kaikista kyselyyn vastanneista 60 % ei ollut kirjoittanut kirjallista työsopimusta tai virkamääräystä ­ennen töiden aloittamista ja pahimmillaan se näkyi palkan viivästymisenä. Monilla oli myös yhä kesän jälkeen epätietoisuutta siitä, saavatko ylityökorvaukset täysimääräisinä.

Kunnan töissä sijaintipaikkakunta oli tärkein kriteeri työpaikkaa ­valittaessa, yksityisellä puolella palkka. Kuntasektorilla työskentelevien keskimääräinen säännöllisen työajan keski­ansio oli noin 3 300 euroa kuukaudessa: ­terveys­kes­kuk­sessa noin 4 000 euroa/kk ja keskussairaalassa noin 2 800 euroa/kk. Miehet ansaitsivat hieman yli 200 ­euroa kuussa enemmän kuin naiset. Yksi­tyis­ten työnantajien palkkalistoilla olevien säännöl­lisen työajan keskiansio oli noin 5 900 euroa/kk, ­johon sisältyvät lomarahat.

Hertta Vierula
kuva: PantherMedia / kuvankäsittely Tuula Kakko

Lue koko juttu perjantaina 16.12. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.