Kesä tuo paitsi lomat, myös tavallista tiiviimmät päivystysrupeamat. Virkaehtosopimuksessa ei ole ehdottomia määräyksiä siitä, kuinka usein lääkäri voidaan velvoittaa päivystämään.

- Päivystysrasituksen yläraja kulkee lääkärin velvollisuudentunnon ja jaksamisen säätämällä tasolla, toteaa ylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa Kymenlaakson keskussairaalan naistentautien ja synnytysten osastolta.

Mäntymaalla on tiedossa heinäkuussa yhteensä 9 vuorokautta etu- ja takapäivystystä.

- Pitkään tätä työtä tehneenä lääkärinä olen osani valinnut, mutta silti tämä määrä päivystystä on paljon.

Valvira totesi kannanotossaan lokakuussa 2009, että keskussairaaloissa on oltava ympärivuorokautinen valmius hätäkeisarileikkauksiin. Tämä edellyttää Valviran mukaan mm. sitä, että hätäkeisarileikkaukseen osallistuvat lääkärit ja leikkaussalihenkilökunta päivystävät sairaalassa.

- Vaikka tämä ei ole lakiin perustuva velvoite, se on valvovan viranomaisen vahva kanta siihen, että työnantajan pitää järjestää palvelut tälle tasolle.

Mäntymaa ei tiedä, että missään keskussairaalassa olisi ryhdytty palkkaamaan lisää henkilökuntaa siksi, että siirryttäisiin vapaamuotoisesta päivystyksestä sairaalapäivystykseen.

- Eikä tämä ole aina mahdollistakaan.

Mäntymaan mielestä lääkärien pitää nyt miettiä sitä, että päivystys muuttuu entistä intensiivisemmäksi ja päivystyspaikat vähenevät tulevaisuudessa.

- Enää ei ollakaan puhelimen päässä, sillä päivystysaika on aktiivista työntekoa.

Lääkärillä ei ole varaa sairastua

Kesälomat tuntuvat myös Lapin keskussairaalan naistenklinikan päivystyksessä, sillä kuudesta erikoislääkäristä kaksi on aina kerrallaan lomalla. Lääkäritilanne parani vuoden alusta, kun klinikka sai kuudennen erikoislääkärin viran.

- Tilanne ei ole silti vieläkään hyvä, sillä kukaan lääkäreistä ei oikein voi sairastua. Jos vapaamuotoinen päivystys jatkuu, tarvitsisimme seitsemännen erikoislääkärin. Jos se taas muuttuu sairaalapäivystykseksi, pitää harkita esimerkiksi päivystysrinkiä, kertoo ylilääkäri

Pekka Kulju

.

Lapin sairaanhoitopiiri ei pidä välttämättömänä, että synnytyslääkärit ovat jatkuvasti paikalla keskussairaaloissa, kuten Valvira kannanotossaan totesi.

- Tärkeää on saada esimerkiksi keisarileikkaukset alkamaan viipymättä. Lapin keskussairaalan päivystävät gynekologit asuvat niin lähellä sairaalaa, että sektiot saadaan alkamaan nopeasti. Jos sairaalapäivystys toteutettaisiin, tarvitsisimme 4 uutta erikoislääkäriä. Järjestely tulisi siinä mielessä kalliiksi, että heille ei välttämättä olisi riittävästi töitä virka-aikana, toteaa johtajaylilääkäri

Eva Salomaa

Lapin sairaanhoitopiiristä.

11 vuorokautta on kova tahti

Kuljulla itsellään on kesällä edessään 6 vuorokautta päivystystä kuukaudessa. Aikaisempina kesinä hän on päivystänyt jopa 11 vuorokautta kuussa.

- Se on kova tahti. Päivystyksiä ei saisi olla kuutta vuorokautta enempää. Jos kyseessä on aktiivipäivystys, sekin on aika paljon, Kulju toteaa.

Kuljun mielestä pitäisi pohtia sitä, mikä on vapaamuotoisen päivystyksen aiheuttama riski ja tehdä kunnolliset riskianalyysit. Lapin keskussairaalan naistenklinikassa vapaamuotoista päivystystä ei ole koettu ongelmalliseksi.

- Olemme ehtineet hyvin mukaan eri tilanteisiin ja päätöksentekoon, Kulju sanoo.

Tulevaisuudessa sairaalaverkosto muuttuu, ja synnytykset ovat muutoksen keskiössä.

- STM suosittelee, että synnytyksiä hoitavissa sairaaloissa pitäisi olla vuosittain yli tuhat synnytystä. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomesta katoaa vastedes synnytyssairaaloita. Lapin keskussairaalaa muutos ei koske, sillä meillä noin 1 200 synnytystä vuodessa.

Päivystysmäärälle luotiin katto

Eva Salomaan mukaan Lapissa on linjattu, kuinka paljon päivystysrasitusta yhdelle lääkärille voi tulla.

- Ulkopuolisia päivystäjiä hankitaan silloin, kun päivystysrasitus uhkaa ylittää 6 vuorokautta kuukaudessa.

Lapin keskussairaalaan tarvitaan tänä kesänä paljon päivystäjiä, koska operatiivinen päivystys on muuttunut neljäksi ringiksi. Päivystyspoliklinikan aktiivipäivystäjä on nuorin, välissä on osastopäivystäjä ja lisäksi on kirurginen ns. kova ja pehmeä takapäivystys.

- Päivystyslistat on saatu täytettyä kohtalaisen hyvin. Operatiivista aktiivipäivystystä ja osastopäivystystä tekevät samat henkilöt, ja heille tulee kesäaikana selvästi enemmän vuoroja kuin talvella. Toisaalta aktiivipäivystystä on kesäksi vahvistettu lisäämällä iltaan ylimääräinen päivystäjä, koska osa lääkäreistä on kokemattomia ja työ käy hitaammin, Eva Salomaa kertoo. ?

Kuusi vuorokautta on rajapyykki

Lääkärisopimuksessa ei ole ehdottomia määräyksiä siitä, kuinka monta kertaa lääkäri voidaan velvoittaa päivystämään.

- Lääkäriä ei kuitenkaan tulisi ilman hänen suostumustaan velvoittaa päivystämään vapaamuotoisesti yli kuutta vuorokautta kuukaudessa, tai jos päivystys on yksinomaan aktiivipäivystystä, yli viittä vuorokautta kuussa, jos ei ole toimintojen edellyttämää välttämätöntä syytä, toteaa Lääkäriliiton edunvalvontajohtaja Markku Kojo.

Kojon mukaan rajat eivät ole ehdottomia, vaan niistä joudutaan joustamaan ylöspäin loma-aikoina ja muulloinkin, kun työvoimasta on pulaa.

- Jatkuvaa henkilökuntavajetta on monissa paikoissa siedetty hyvin pitkään, mutta näin ei toki pitäisi olla. Tulevaisuudessa on varmasti entistä vähemmän sairaaloita, joissa on täysi päivystysvalmius.

Lääkärien työajasta ja päivystyksestä sekä niiden korvaamisesta on sovittu Lääkärisopimuksessa työaikalain antamien mahdollisuuksien mukaan. Lääkärisopimuksen mukaan työpaikalla tehty päivystys ei ole työaikaa muuten kuin aktiivisen työn osalta.

- Tämä on oikeudellisesti hieman epäselvä tilanne, eikä se ole kaikin osin eurooppalaisen lainsäädännön mukainen, sanoo Markku Kojo.