Hoidon tarpeen arvio sekä lievien sairauksien ja vammojen hoito tulisi saada päivystyksen lähipalveluna koko maassa, päivystyshoidon kansallisia kriteerejä määritellyt asiantuntijatyöryhmä linjaa.

Erikoissairaanhoito ja siihen kuuluva päivystys on työryhmän mukaan järjestetty liian monessa yksikössä. Osaavia erikoislääkäreitä ei ole riittävästi nykyiseen määrään täyden palvelun päivystäviä sairaaloita.

Kiireellistä päivystyshoitoa tarvitsevien potilaiden hoitoon pääsy ei ole yhdenvertaista eikä annettu hoito aina korkealaatuista, työryhmän raportissa todetaan. Potilasturvallisuus, hoidon laatu ja tehokkuuden vaatimus edellyttävätkin toiminnan keskittämistä.

Työryhmä esittää, että päivystyspoliklinikat keskittyisivät jatkossa vain päivystyspotilaiden hoitoon. Yöllä hoidettaisiin ainoastaan niitä, joiden hoitoa ei voida siirtää seuraavaan aamuun.

Mitä mieltä ryhmän linjauksista on kirurgian osaston ylilääkäri

Hannu Paajanen

Mikkelin keskussairaalasta?

- Erikoissairaanhoidossa kaiken tarjoavia tavarataloja riittää 5-6. On kuitenkin huolehdittava, että keskiraskaan sarjan päivystyspisteitä on tarpeeksi, jotta potilas pääsee stabiloivaan hoitoon 1-1,5 tunnissa tai hänet saadaan siirtokuntoon. Kirurgisissa hätätilanteissa kriittinen aikaikkuna on 100 kilometriä tai yksi tunti.

Nuoret tarvitsevat senioritukea

Työryhmä tiukentaisi päivystävien lääkäreiden koulutusvaatimuksia ja ehdottaa, että osaamisen takaamiseksi perustettaisiin akuuttilääketieteen erikoisala. Paajasenkin mielestä nuoret kollegat tarvitsisivat enemmän oppia, mutta hän ei ole vakuuttunut siitä, ratkeaako ongelma erityisalalla.

- Ainut tapa oppia päivystämään on päivystää niin, että mukana on seniorituki ja jatkuva palaute.

Se nuorilta kuitenkin puuttuu. Paajanen harmittelee, että lyhyitä sijaisuuksia tekevät nuoret eivät opi virheistään. Lisäksi he työntävät yhä enemmän potilaita erikoissairaanhoitoon, missä kuormitus lisääntyy.

- Ennen, kun kokeneet terveyskeskuslääkärit päivystivät, päivystyslähetteiden taso oli selvästi parempi. Nyt 40-50-vuotiaat lääkärit ovat jättäneet terveyskeskukset ja menneet yksityisille. Kun nuoret lääkärit tulevat terveyskeskukseen joko virkaan tai keikkafirman kautta, heillä ei välttämättä olekaan vanhempaa kollegaa, jolta kysyä.

Myös päivystyshoitoa pohtinut työryhmä haluaa eroon nykyisestä, tiheästi vaihtuviin lääkäreihin perustuvasta yleislääkäripäivystyksestä. Sen mukaan päivystystyöhön tulee varata kokenut, osaava ja alueen olosuhteet tunteva henkilöstö, joka on vakinaisessa palvelussuhteessa.

"Päivystystyö on lääketieteen suola"

Paajanen huomauttaa, että kasvukeskusten ulkopuolella asuu kolme miljoonaa suomalaista, joille pitäisi turvata pääsy päivystykseen. Lääkärikunta puolestaan kasaantuu kasvukeskuksiin. Lisäksi päivystystyö kiinnostaa nuoria lääkäreitä aiempaa vähemmän.

- Mutta päivystystyö ja ensiapu ovat lääketieteen suola ainakin kirurgin näkökulmasta. Päivystäminen on mielenkiintoista, jännittävää ja hyvin vaikutustehokasta medisiinaa.

Myös mietintönsä jättänyt työryhmä on huolissaan lääkärien liukumisesta yksityissektorille. Päivystävien sairaaloiden elektiivisten toimintalinjausten pitäisi tukea päivystystä.

- Elektiivisten palvelujen laaja ulkoistaminen vaarantaa päivystyksen toimivuuden asiantuntijuuden siirtyessä yksityissektorille, ryhmä toteaa raporttinsa alkusanoissa.

STM:n käynnistämä Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet -hanke toteutettiin laaja-alaisena asiantuntijatyönä, johon osallistui HYKS-alueen projektiorganisaation lisäksi kansallinen ohjausryhmä ja suuri joukko päivystyksen asiantuntijoita eri puolilta Suomea.

Raportti luovutettiin ministeri Paula Risikolle maanantaina, ja se lähetetään laajalle lausuntokierrokselle.

Lue myös pääkirjoitus sivulta 461.