Keskosuusko hampaankolossa? (pääkirjoitus 35/2001)
Keskosuuden estäminen on edelleen ratkaisematon ongelma. Riskitekijöitä on taulukoitu jo vuosikymmeniä, mutta niistä on käytännössä vain vähän apua (1). Keskossynnytyksen ennakointi on edelleen hyvin vaikeaa. Sitä kuvastanee se, että 30 %:lta keskosen synnyttäneistä naisista ei löydy mitään riskitekijää. Tiedetään kuitenkin, että jopa 40 % keskossynnytyksistä liittyy joko genitaali-infektioon tai muuhun infektioon. Raskaudenaikaisten infektioiden, kuten virtsatieinfektioiden, antimikrobinen hoito vähentää keskosuutta noin 20 %, mutta itse genitaalialueen infektioiden hoito raskauden aikana ei ole tuottanut odotettua tulosta.Keskossynnytysten ehkäisemiseksi tarvitaankin uusia tehokkaampia keinoja. Sellainen voisi olla raskautta vasta suunnittelevien naisten infektioiden tutkiminen ja hoito. Kimmokkeen asian selvittämiseen antoi havaintomme siitä, että kohdunsuulta raskauden aikana mitattu insuliinin kaltaisen sitojaproteiinin fosforyloituneen muodon (phIGFBP-I) määrä oli suurentunut niillä naisilla, jotka synnyttivät keskosen, riippumatta siitä onnistuiko bakteerivaginoosin hoito vai ei (2). Kyseisen proteiinin ”valuminen” kohdunkaulakanavaan näytti liittyvän desiduan varhaiseen vaurioitumiseen todennäköisesti infektion pohjalta, ehkä jo ennen raskauden alkua.
Toinen uusi asia on hampaiston kiinnityskudosten tulehduksen, parodontiitin, yhteys ennenaikaiseen synnytykseen. Tästä aiheesta on julkaistu muutama alustava tutkimus (3,4,5). Parodontiittia esiintyy jopa 20 %:lla fertiili-ikäisistä naisista. Bakteerien lisääntyminen suussa yhdessä yksilöllisen alttiuden kanssa voi siis johtaa parodontiittiin. Tällöin ientaskubakteerien määrä ja toksisten lipopolysakkaridien kuorma elimistössä kasvaa aiheuttaen ienkudoksen tulehtumisen. Tulehduksenvälittäjäaineiden, kuten proinflammatoristen sytokiinien ja prostaglandiinien, määrät voivat kohota ienkudoksessa suuriksi. Tulehdusalueelta bakteerit ja niiden välittäjäaineet pääsevät veren mukana muualle elimistöön, raskauden aikana kenties sikiökalvoihin ja desiduaan, mikä käynnistää synnytyksen ennenaikaisesti.
HYKS:n naistenklinikassa on meneillään tutkimus, jossa raskautta suunnittelevilta naisilta seulotaan emätineritteen gramvärjäyksellä bakteerivaginoosi ja se hoidetaan satunnaistetusti joko suun kautta annetulla metronidatsolilla tai lumelääkityksellä. Hammaslääkäri tutkii suun ja hampaiston ennen lääkityksen aloittamista ja raskauden alkua. Leukojen panoraamaröntgenkuvan avulla arvioidaan tulehdusalueen laatu ja laajuus, jos siihen on hammaslääketieteellinen aihe. Raskaudenaikainen seuranta järjestetään, ja keskosen synnyttäneiden äitien ja heidän verrokkiensa hampaisto tutkitaan uudelleen myös synnytyksen jälkeen. Jokaisella tutkimuskerralla otetaan sylki-, veri- ja ientaskubakteerinäytteet.
Ennenaikaiseen synnytykseen liittyvä infektio voi siis olla saanut alkunsa jo ennen raskautta ja huonot hampaat voivat entisestään lisätä keskosriskiä. Jos nämä oletukset pitävät paikkansa, tutkimuksemme tuloksilla on mittavia inhimillisiä ja taloudellisia vaikutuksia. Ne muuttavat myös terveys- ja hammashuollon rutiineja. Äitiysneuvolan terveysohje raskaana olevalle naiselle voikin jatkossa olla ”harjaa hampaat, huuhdo suu, keskosuuskin lannistuu”.
KIRJALLISUUTTA
1 Kurki T. Voidaanko ennenaikaisia synnytyksiä estää. Suom Lääkäril 1995;50:1974–1977.
2 Kekki M, Kurki T, Paavonen J, Rutanen EM. Insulin-like growth factor binding protein-1 in cervix as a marker of infectious complications in pregnant women with bacterial vaginosis. Lancet 1999;353:1494.
3 Offenbacher S, Katz V, Fertik G ym. Periodontal infection as a possible risk factor for preterm low birth weight. J Periodontol 1996;67:1103–1113.
4 Hill GB. Preterm birth: association with genital and possible oral microflora. Ann Periodontol 1998;3:222–232.
5 Marwick C. Periodontal disease may pose one risk for preterm birth. JAMA 2000;283:2922.
Tapio Kurki
Sirkka Asikainen
