Kestääkö kuntien talous, kun suomalaiset harmaantuvat? Professori Pentti Meklin kannattaa hoitorenkaita
Kunnallistalouden pohja ei ole vielä murtunut, mutta se natisee liitoksissaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeet kasvavat, kun taas kuntien verotulot eivät lisäänny. Kunnat tulevat vastedes yhä riippuvaisemmiksi valtionosuuksista. Tampereen yliopiston kunnallistalouden professori Pentti Meklin nostaa parannuskeinojen kärkeen kuntien palvelutuotannon tehostamisen. Terveydenhuollossa pitää etsiä kustannusvaikuttavia hoitoja ja prosessijohtamista täytyy parantaa. Valtion rahoitusta on myös lisättävä.
- Ainahan kunnilla on ollut talousongelmia, mutta nykyisin niistä vain puhutaan enemmän. Kun lukee 1950-luvun sanomalehtiä, tuntuu siltä, että kaikki Suomen kunnat painiskelivat silloin ylitsepääsemättömissä talousvaikeuksissa. Pulmista on kuitenkin aina selvitty, pohtii Pentti Meklin.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaismenot kasvavat arvioiden mukaan 30 vuoden aikana keskimäärin alle prosentin vuodessa väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi, jos laskelmat tehdään nykyisten hoitokäytäntöjen ja kustannusten perusteella. Ikääntyneitten määrä lisääntyy Suomessa 30 vuoden kuluessa rajusti: vuoden 2002 lopussa yli 65-vuotiaita oli noin 800000, kun taas vuonna 2030 heitä arvioidaan olevan jo miltei 1 400 000. Ihmisten tulotason nouseminen ja lääkkeiden sekä hoitomenetelmien kehittyminen vaikuttavat terveyspalvelujen kysyntään vielä enemmän kuin ikärakenteen muutos.
Valtion tämän vuoden talousarviossa korotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia 357 miljoonaa euroa kuntien ansiotuloverojen vähenemisen vuoksi ja indeksikorotuksiin on varattu 54,5 miljoonaa euroa.
Meklin sanoo, että erikoissairaanhoidon menojen 7 prosentin kasvu on iso ongelma kunnille. Hänen mielestään erikoissairaanhoito pitää silti säilyttää kuntien vastuulla, mutta uudenlaisia hallintomalleja, kuten sopimusrenkaita, tulee kehittää.
- Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö ei toimi kitkattomasti joka paikassa. Mikäli erikoissairaanhoito siirrettäisiin valtiolle, mutta perusterveydenhuolto olisi kuntien vastuulla, terveydenhuoltojärjestelmän toimivuus voisi heikentyä. Pienten kuntien voimavarat eivät nykyisellään riitä kantamaan vastuuta erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta. Rahoitusta on saatava lisää, ja uusia hallintomalleja täytyy kokeilla: esimerkiksi Pirkanmaalla on perustettu sopimusrenkaita erikoissairaanhoitoon.
- Palvelujen tuotantoa on tehostettava, ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon täytyy kehittää nykyistä suurempia palveluyksiköitä tarpeen mukaan. Hoitojen vaikuttavuutta pitää parantaa jatkuvasti. Sairaalat ovat pyrkineet kehittämään prosessijohtamista, mutta ongelmia löytyy pikemminkin hoitoketjuista, jotka eivät toimi kunnolla.
SUURI KUNTAKOKO EI TAKAA TEHOKKUUTTA
Meklin ei usko, että kuntaliitokset ovat yleisavain kuntien talousongelmiin.
- Kuntaliitokset voivat parantaa palveluja, mutta eivät tuo välttämättä säästöjä. Suuri kunta ei ole aina tehokas.
Kunnallisveron kipurajana on pidetty 20:tä prosenttia. Meklinin mukaan korottamisen varaa ei juurikaan ole.
- Valtion suunnitelmissa on taas verotuksen keventäminen. Tällöin kunnat joutuvat puolestaan korottamaan tuloveroprosenttiaan. Kokonaisveroaste periaatteessa laskee, mutta verotuksen painopiste siirtyy kunnille. Niiden kehitys on erilaista, ja merkittävä kysymys on se, kuinka paljon taloudellista taakkaa voidaan sysätä yksittäisille kunnille. Kunnallisveroprosentit alkavat olla nyt niin korkeita, että niitä ei voida enää korottaa.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittäminen riippuu tulevaisuudessa ratkaisevasti tuottavuuden ja bruttokansantuotteen kasvusta. Arvioiden mukaan hoivapalvelumenojen osuus bruttokansantuotteesta olisi yli 8 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, jos talouskasvu olisi nopeaa ja tuottavuus hyvä. Mikäli talous kasvaa, samalla veroprosentilla tulee koko ajan lisää varoja myös julkiselle sektorille.
Valtionosuuksien tasausjärjestelmä saa aikaan laskennallisia säästöjä valtiolle, koska se ei maksa köyhille kunnille kokonaan suurilta kunnilta saamiaan tasauksia.
- Kuntien palvelujen todelliset kustannukset ovat useimmiten korkeammat kuin laskennalliset menot. Luulen, että indeksikorotukset pitää tehdä tulevaisuudessa täysimääräisinä.
IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUJA EI LAKIMÄÄRÄISIKSI
Pentti Meklin sanoo, että jos ikääntyneiden palvelut tulisivat lakiin perustuviksi oikeuksiksi, palvelujen kehittämisideat voisivat loppua.
- Suomessa linja on ollut päinvastainen: lapsilla on lakimääräisiä oikeuksia. Uusia vaihtoehtoja pitää kehittää ikääntyvien palveluihin. Minusta varteenotettava idea on muun muassa se, että organisoidaan erilaisia hoivarenkaita, jotka huolehtivat arkipäivän asioista.
Yksityinen sektori tuo tulevaisuudessa lisää vaihtoehtoja ikääntyvien palveluihin.
- Vastedes ikääntyvät ihmiset ovat entistä varakkaampia, ja heillä on mahdollisuus ostaa palveluja yksityiseltä puolelta. Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten määrä kasvaa varmasti ajan kuluessa. Kilpailu yritysten välillä lisääntyy, ja tämän vuoksi palvelujen pitää olla laadukkaita, Meklin linjaa.
