Lasketko vastaanotolla potilaan riskitekijöitä, kuten on opetettu? - Jätä tarkistuslistat ja seulat, katso kokonaisuutta! esittää kestävän lääketieteen otsikoihin Norjassa nostanut lääkäri ja tutkija Linn Getz.

Norjalais-islantilainen Linn Getz on viime vuodet tutkinut, miten näyttöön perustuvan lääketieteen mukaiset kliiniset ohjeet vaikuttavat lääkärin arkipäivään. Näyttää nopeasti siltä, että Getzin selvityksistä syntyy keskustelua.

- Olen huolissani. Olemme kenties matkalla kohti lääketieteellistä rahoituskriisiä. Rakennamme riskilääketieteen ammatti-imperiumia huterien teoreettisten ajatusten varaan. Tutkimme yhä pirstoutuneempia osasia, käytämme kaikki sairaanhoitoon varatut rahat ja silti tarpeet vain kasvavat. Sellainen lääketieteellinen kehitys ei ole kestävää, toteaa Linn Getz.

- Suuren väestönosan määrittäminen riskipotilaiksi on merkki huonosti harkitusta kehityksestä.

Tuntuu luontevalta haastatella Linn Getziä Gardermoenin lentoasemalla Oslossa. Getz joutuu tekemään välilaskun pääkaupungissa aina siirtyessään kahden työpaikkansa välillä. Hän on nimittäin tutkijana Norjan teknis-luonnontieteellisessä yliopistossa Trondheimissa ja työterveyslääkärinä Reykjavikin yliopistollisessa sairaalassa. Lisäksi lentoaseman ympäristö jatkuvine turvatarkastuksineen ja kieltokyltteineen vastaa prikulleen hänen näkemystään sairaanhoidosta.

- Sairaanhoito on kuin yhtä jatkuvaa turvatarkastusta, jossa potilasta tarkastetaan tarkastamasta päästyä.

Valtaosa kansasta onkin riskiryhmää

Getz tarkasteli vuonna 2006 julkaistussa väitöskirjassaan Sustainable and responsible preventive medicine tutkimusta ja kliinistä tutkimustapaa kolmella eri alueella: ennen syntymää tehtävien kromosomipoikkeamien seulonnoissa, sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä ja lääkärin ja potilaan kohtaamisessa perusterveydenhuollossa.

Kun Getz sovelsi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn eurooppalaisia ohjeita Norjan väestöön, kävi ilmi, että 76 % kuului riskiryhmään. Tietopohjana olivat 60 000 Pohjois-Trøndelagin läänissä asuvaa 20-79-vuotiasta norjalaista.

- On aivan järjetöntä, että kolme neljästä norjalaisesta tarvitsisi lääketieteellisiä neuvoja ja lääkärin henkilökohtaista seurantaa liian korkeiden arvojen takia. Suosituksissa on silloin jotain pahasti pielessä, sanoo Linn Getz.

Kun tutkimus julkaistiin, Getzille esitettiin vastaväitteitä, joiden mukaan ei pidä tarkastella yksittäisiä riskitekijöitä, vaan keskittyä usean tekijän yhdistelmiin. Dokumentaatio kuitenkin osoitti, ettei sekään toiminut.

- Analyysit osoittivat, että jos yhdistetään useita riskitekijöitä, tuloksena on yhä enemmän hoidettavia potilaita.

Vain neljää prosenttia nuorista voitiin pitää mallissa riittävän terveinä ja riskittöminä sydän- ja verisuonitautien osalta. Potilaat, joilla on kohonnut verenpaine ja diabetes, luetaan automaattisesti riskiryhmään.

Kokemukset nostettava biologian rinnalle

Linn Getzin mielestä taustalla on ennaltaehkäisevän ajattelutavan järjestelmävirhe. Näyttöön perustuvassa lääketieteessä keskitytään aivan liiaksi luonnontieteelliseen, empiiriseen näyttöön, ja tiedon määritelmä on liian kapea.

Getz kaipaa myös muunlaista näyttöä ja siihen liittyviä eettisiä, taloudellisia, psykologisia ja organisatorisia näkökohtia. Hänen mukaansa näyttöön perustuva lääketiede ei myöskään ole kovin tärkeä yksittäisten potilaiden kannalta, koska tilastot perustuvat ryhmiä koskeviin tietoihin. Hän mainitsee esimerkkinä uusimmat eurooppalaiset verenpaineohjeet, jotka perustuvat 825 viitteeseen ja joissa näkyy vahva näyttöön perustuvaa lääketiedettä koskevien tutkimusten vaikutus.

- Yksikään niistä ei koske ihmisten psykososiaalisia tai suhteisiin ja olemassaolon ehtoihin liittyviä tekijöitä, kuten ylikuormitusta, stressiä tai voimattomuutta.

Getzin mukaan tarvitaan laajempia, poikkitieteellisiä tietoja. Biologiaoptimismin ajan voi katsoa olevan ohi.

Lääkärien on pohdittava entistä enemmän sitä, miten biologia ja kokemukset yhdessä vaikuttavat potilaaseen. Se vaatii aikaisempaa edistyksellisempää tieteenteoriaa ja sen soveltamista. Getzin mukaan tämä on otettu huomioon vain psykoimmunologisessa tutkimuksessa. Siinä tiedostetaan, että ihmisen biologia on kokemusten "kyllästämä", että häpeällä on oma fysiologiansa, joka aiheuttaa ruumiille rasitusta, ja että rakkaudella ja hyvillä suhteilla on suojaavia fysiologisia vaikutuksia.

- Tiedämme, että kokemukset voivat tehdä ihmisen sairaaksi. Mikseivät ne voisi tehdä ihmistä myös terveeksi?

Riskikeskeisyys syö kaikki resurssit

Lääketieteen riskikeskeisyydellä on mittavat vaikutukset, varoittaa Linn Getz.

Kun poikkeamia normaalitilanteesta aletaan pitää hoitoa vaativina oireina, syntyy eettisiä ongelmia. Kaikkien hoitaminen on käytännössä mahdotonta, koska sairaanhoidon tarve kasvaa räjähdysmäisesti. Vaarana on, että sairaanhoidosta tulee eriarvoista.

- Kun lääkärille tulee neljä vahvaa ja määrätietoista ihmistä saamaan elimistölleen "kosmeettista" hoitoa, jonossa viidentenä olevalle, riskiryhmään kuuluvalle potilaalle ei ehkä jää aikaa, vaikka hän on vaarassa sairastua vakavasti. Niinpä hän jää vaille riittävää hoitoa.

Jos riskipotilaat kyetään havaitsemaan varhain, on mahdollista säästää ihmishenkiä ja yhteiskunnan kustannuksia. Mitä mieltä olet tästä?

-Kuka on tyypillinen riskipotilas? Kyse on usein ihmisistä, joilla on ollut vaikea elämä. He ovat ihmisiä, joista meidän ei lääkäreinä ole kovin helppo pitää: he eivät pidä huolta terveydestään ja syövät, juovat ja tupakoivat liikaa. Nykylääketiede ei ymmärrä sellaisia ihmisiä.

- Tällaisten terveydellisten ongelmien syntymistä on kuitenkin tutkittu paljon. Keskeisiä tekijöitä ovat loukatuksi tuleminen ja tunne, ettei pysty hallitsemaan elämäänsä. Jos meidän pitää kyetä auttamaan, emme voi moralisoida. Meidän on ymmärrettävä, että elämä on lyönyt leimansa ihmiseen.

Resepti ei ole ensimmäinen ratkaisu

Linn Getz ei kaihda puhua puutteista eikä ruotia omaa ammattikuntaansa. Nyt tämä Norjassa ja Ruotsissa paljon luennoinut lääkäri on kuitenkin väsynyt kriittisen ongelmienkaivajan rooliin ja haluaa nykyään mieluiten esitellä ratkaisuja.

Yleislääketieteen pohjoismaisessa kongressissa viime keväänä Getz yhdisteli luennossaan van Morrisonin rocklyriikkaa neurotutkimuksen ja psykologian, neurologian, endokrinologian ja immunologian uusimpiin tutkimustuloksiin. Hän haluaa osoittaa, että ihmisten elinehdot vaikuttavat terveyteen biologisesti mitattavilla tavoilla.

Samalla Getz on vakuuttunut siitä, että sairaanhoidon perustana on hyvä ja hyvin suunniteltu perusterveydenhuolto. Hyvä yleislääkäri ei pidä reseptien kirjoittamista ensimmäisenä ratkaisuna elämän kriiseihin.

- Lääkärin pitäisi useammin sanoa: Ota yhteyttä ihmiseen, joka voi tukea sinua nyt, ja mene hänen kanssaan kahville juttelemaan elämästä.

Linn Getz, 47

Lääkärintutkinto Trondheimissä 1989. Tohtorintutkinto Norjan teknis-luonnontieteellisestä yliopistosta 2006. Työskentelee puolet ajasta työterveyslääkärinä Landspitali Universitetssykehusissa Reykjavikissa. Dosentti ja kansanterveyden laitoksen yleislääketieteellisen tutkimusyksikön tutkija.

Tärkein terveyteen liittyvä asia? "Jos meidän on parannettava kansanterveyttä ja säästettävä paljon rahaa, meidän pitää varmistua siitä, että kaikkien kasvavien lasten lähellä on aikuinen, joka näkee lapsen ja ottaa vastuuta."

Tärkein lääkärintyöhön liittyvä asia? "Näyttöön perustuva lääketiede on siirrettävä sinne, minne se kuuluu."