Kuntien eläkevakuutus on jo pitkään varoitellut kuntia ulkoistamisen vaikutuksesta kuntien oman henkilöstön määrään ja sitä kautta kunnallisen eläketurvan rahoitukseen.

- Jos kuntien oma henkilöstö vähenee, jäljelle jäävien palkkasummasta on otettava irti entistä enemmän, jotta entisistä ja tulevista eläkevastuista selvitään, sanoo Kuntien eläkevakuutuksen uusi toimitusjohtaja Markku Kauppinen.

Kuntien eläkevakuutusmaksutasoa on jo pitkään jouduttu nostamaan. Nyt Kevan tavoitteena on vakauttaa se 28,5 %:iin palkkasummasta vuodesta 2007 lähtien. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää paitsi hyvää tuottoa rahastoiduille eläkevaroille myös sitä, että kunnan henkilöstö pysyy suurin piirtein nykyisen suuruisena.

- Olemme laskeneet, että jos kuntien palveluksessa olevien määrä vähenee 10 %, rahoitusstrategia toimii vielä. Jos kuntatyöntekijöiden määrä sen sijaan vähenee 20 %, syntyy paine nostaa eläkevakuutusmaksutasoa noin kaksi prosenttiyksikköä, eli noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Se merkitsisi kunnille jo erittäin suurta lisärasitetta, Kauppinen toteaa.

Jos henkilöstö vähenisi vielä sitäkin enemmän, eläkevakuutusmaksutason nousu olisi hänen mukaansa erittäin huonosti hallittavissa.

Kuntien eläkevakuutukselle kertyi maksutuloa eläkemaksuista viime vuonna 2,99 miljardia euroa ja se maksoi eläkkeitä vajaat 2,24 miljardia euroa. Erotus rahastoitiin, kuten myös sijoitustoiminnasta kertyneet 775 miljoonaa euroa.

Keva aloitti eläkemaksujen rahastoinnin vasta vuonna 1988, huomattavasti myöhemmin kuin yksityiset työeläkeyhtiöt, ja silloinkin kovan poliittisen kiistan jälkeen. Nyt rahaston arvo on noin 16 miljardia euroa.

Ulkoistamisessa ei mitään uutta

Ulkoistaminen sinänsä on ollut kunnissa rutiinia jo kauan etenkin teknisessä toimessa. Kauppisen mukaan melkein kunta kuin kunta on alueellaan palvelujen suurin ostaja.

Kuntaliiton vuonna 2002 tekemän tutkimuksen mukaan joka kuudes kunta ostaa 20-50 % terveydenhuollon palveluista yksityisiltä palveluntuottajilta, ja noin 70 % kunnista ostaa ainakin joitakin sosiaalipalveluja kunnan ulkopuolelta.

Ikääntyneiden määrän kasvaessa palvelujen tarve kuitenkin kasvaa entisestään.

- Me emme vastusta ulkoistamista sinänsä, mutta haluamme, että tieto sen vaikutuksista eläketurvajärjestelmään on tiedossa niissä pöydissä, joissa päätöksiä ulkoistamisesta tehdään. Myös eläketurvajärjestelmä on merkittävä osa kuntataloutta, Kauppinen huomauttaa.

Keva avoimemmin mukaan kilpailuun

Kunnallisen osakeyhtiön henkilöstö voi olla kunnallisen eläkejärjestelmän piirissä vain, jos kunta omistaa osakeyhtiöstä vähintään 90 %.

Kauppisen mukaan kunnista on kuitenkin yhä selvemmin esitetty vaatimus, jonka mukaan kuntien eläkevakuutuksen olisi pyrittävä avoimemmin kilpailuun ja vakuuttamaan myös niitä yhtiöitä, joissa kunnilla on määräysvalta, eli vähintään puolet omistuksesta. Tämä edellyttäisi kunnallisen eläkelain muutosta.

Hänen mukaansa kunnilla on julkisen palvelun laadun varmistamiseksi intressejä lähteä mukaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteisyrityksiin, joissa kunnilla on määräysvalta, mutta myös yksityisillä varsin huomattavia omistusosuuksia.

- Kunnissa arvioidaan, että tällaiset yhtiöt olisivat yleistymässä. Vakuuttamista koskeva rajoite ei saisi olla esteenä palvelurakenteen kehittämiselle.

Lakimuutosta valmistellaan parhaillaan sisäministeriössä.

- Meidän toivomuksemme on, että hallitus antaa asiasta esityksen eduskunnalle vielä ennen kuin uudet lumet tulevat, Kauppinen toteaa.