Valvira valmistelee tiukennusta ulkomaalaistaustaisten lääkärien kielitaitovaatimuksiin. 
Vaikka aihe on herkkä, kielitaidosta pitää uskaltaa puhua.

Valvira valmistelee tiukennusta ulkomaalaistaustaisten lääkärien kielitaitovaatimuksiin. 
Vaikka aihe on herkkä, kielitaidosta pitää uskaltaa puhua.

Tiukennuksen taustalla on palaute terveydenhuollon työnantajilta, työntekijöiltä, potilailta ja omaisilta. Kielitaidon puutteista tulee palautetta myös apteekeista.

– Aika yleisesti katsotaan, ettei nykyään vaadittu kielitaitotaso ole riittävä lääkärin työssä, sanoo lääkintöneuvos Pirjo Pennanen Valvirasta.

– Kommunikaatio ja ymmärtäminen ovat keskeisiä tekijöitä potilasturvallisuudessa. Vaaravyöhykkeellä ollaan, jos potilaat pyytävät hoitajia tulkitsemaan lääkäriltä saamiaan hoito-ohjeita, joita eivät ole ymmärtäneet lainkaan. Potilasasiakirjat on pystyttävä lukemaan, ja lähetteet ja epikriisit pitää voida kirjoittaa niin, että asiat tulevat ymmärretyksi oikein.

Pennanen korostaa, että skaala ulkomaalaistaustaisten lääkärien kielitaidossa on laaja. Osa sekä EU:sta että sen ulkopuolelta tulevista lääkäreistä on esimerkiksi hankkinut paljon kielikoulutusta jo ennen Suomeen tuloa.

– Meillä on loistavia lääkäreitä eri kulttuureista. On erittäin tervetullutta, että Suomeen tulee ammatinharjoittajia muualta, koska meillä on myös potilaita eri kulttuureista ja paljon opittavaa muista terveydenhuoltojärjestelmistä ja tavoista hoitaa potilaita. Kaikkien kielitaito ei kuitenkaan ole riittävä, ja se voi johtaa tiedonkulku- ja vuorovaikutusongelmiin.

Ei vakavia ongelmia

Vakavia ongelmia kielitaidon puutteista ei kuitenkaan ole aiheutunut. Esimerkiksi Valviraan tulevissa kanteluissa kielikysymys ei juuri nouse esiin.

– Vain ihan pienessä murto-osassa on ollut moite riittämättömästä kielitaidosta eikä silloinkaan pääasiana, vaan muun ohessa, sanoo valvontaosaston johtaja Tarja Holi.

Etelä-Suomen aluehallintovirastossa lääkärin huono kielitaito mainittiin viime vuonna vain muutamassa kantelussa tai valvontailmoituksessa, ja myös niissä vain sivuasiana. Huoli on tullut esille lähinnä potilaiden ja kollegojen soitoissa.

– Meidän tietoomme ei ole tullut vakavia tapauksia, mutta selviä viitteitä potilasturvallisuusriskeistä on ollut. Me lähdemme tässä asiassa potilasturvallisuudesta ja kaikkien oikeusturvasta: potilaan oikeudesta saada palveluja ymmärrettävällä kielellä, työnantajan oikeusturvasta ja ulkomaalaistaustaisen lääkärin omasta oikeusturvasta, sanoo yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Kirsti Riihelä.

Yksittäiset potilaat ja lääkärit ovat ottaneet kielitaitokysymyksestä yhteyttä myös Lääkäriliittoon. Liiton on esimerkiksi toivottu vaikuttavan kielitaitovaatimuksiin ja järjestävän kielikoulutusta.

– Lääkärin ja potilaan pitää voida ymmärtää toisiaan. Se on hoidon kulmakivi ja myös potilasturvallisuus edellyttää sitä. Tilanne voi kuitenkin olla myös niin, että lääkäri ei ymmärrä ulkomaalaistaustaista potilasta. Se on yhtä lailla potilasturvallisuusriski, huomauttaa Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

Tyydyttävä taso ei riitä

Koska Valviralla ei ole oikeutta puuttua EU-maista tulevien lääkärien kielitaitoon laillistuksen yhteydessä, viraston valmistelema tiukennus koskisi vain ETA-maiden ulkopuolelta tulevia lääkäreitä. Heille yleinen tai valtionhallinnon kielitutkinto on jo nyt pakollinen ennen laillistamista.

Pennasen mukaan nykytilanteen suurin ongelma on se, että kielitutkinnossa vaaditaan vain suomen tai ruotsin kielen tyydyttävää osaamistasoa.

– Se ei riitä lääkärin työhön ainakaan niillä aloilla, jotka perustuvat paljolti kommunikaatioon. Lisäksi tutkinto ei lainkaan testaa ammattikielen osaamista.

Vaatimuksia tiukennetaan todennäköisesti aluksi edellyttämällä tutkinnossa hyvää osaamistasoa.

EU-maista tulevien lääkärien kielitaitoon Valvira ei sen sijaan voi puuttua lääkärinoikeuksia myöntäessään. Sitä säätelee ammattihenkilölaki, jonka mukaan lääkärillä on oltava tehtäviensä edellyttämä riittävä kielitaito.

EU-komissiossa valmistellaan kuitenkin nyt direktiivimuutosta, jonka perusteella Valvira voisi mahdollisesti edellyttää myös EU-lääkäreiltä kielitodistusta. Pennasen mukaan tasovaatimus olisi samansuuntainen kuin ETA:n ulkopuolelta tulevilla lääkäreillä.

Viime viikolla mietintönsä jättänyt terveydenhuollon valvontatyöryhmä ehdottaa kokonaan uusimuotoista ammatillista kielikoetta EU/ETA-alueen ulkopuolella lääkärintutkinnon suorittaneille. Se olisi läpäistävä jo ennen kuin toimii lääkäriharjoittelijana.

Työryhmä ehdottaa myös omavalvonnan vahvistamista. Omavalvonnan keskeisestä sisällöstä, kuten riittävän kielitaidon varmistamisesta lääkäriä rekrytoitaessa, pitäisi säätää lailla.

Kielitaito työnantajan 
vastuulla

EU-maista tulevien lääkärien kielitaidon varmistaminen on nykyään pelkästään työnantajien vastuulla. Valviralla on vain satunnaista tietoa siitä, miten työnantajat testaavat kielitaitoa.

– Osa työnantajista on kiinnostunut kielitaidosta hyvin vastuuntuntoisesti ja järjestää ammattikielestä lisäkoulutusta. On kuitenkin myös työpaikkoja, joissa kielitaitoon ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota tai lääkäri on jouduttu laittamaan töihin yksin liian vähällä kielitaidolla.

Myös Lääkäriliiton Hannu Halila arvelee, että työnantajien vaatimukset kielitaidon suhteen vaihtelevat huomattavasti. Hän kaipaisi EU-lääkärien kielitaidon testaukseen yhtenäistä käytäntöä ja kansallista ohjeistusta.

Rasismin varjo

Ulkomaalaisten lääkärien kielitaito on herkkä asia, johon kajotessa saattaa leimautua rasistiksi.

– Aihe on herkkä, koska vihapuhe- ja rasismikeskustelu on ollut paljon pinnalla eri yhteyksissä. Julkisuudessa näytetään herkästi vetävän näissä asioissa sellaisia johtopäätöksiä, että kysymys on syrjinnästä tai rasismista. Kun nämä asiat otetaan keskusteluun terveydenhuollossa, vaikuttimena on ehdottomasti potilasturvallisuus, sanoo Tarja Holi.

– Luulen, että asiasta puhumista pelätään nykyisessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä. Pelätään, että tulee leimatuksi rasistiksi, arvelee myös Hannu Halila.

Kielitaidosta pitäisi hänen mielestään pystyä puhumaan kiihkottomasti ja ­asiallisesti. Siihen puuttuminen ei ole epäkollegiaalista, mutta jos niin tekee, kannattaa korostaa, ettei epäile kollegan ammatillista pätevyyttä.

– Lääkärin ammatti on kuitenkin poikkeuksellisen kansainvälinen. Lääkärityövoiman liikkuvuudella on pitkät perinteet ja koulutus on varsin samantyyppinen eri puolilla maailmaa. Tämän pitäisi luoda hyvät mahdollisuudet työskentelylle muissa maissa, Halila huomauttaa.

Siksi hän myös toivoo lääkäreiltä ennakkoluulotonta ja positiivista suhtautumista ulkomaalaistaustaisiin kollegoihin.

– Se ei tarkoita, että kriteerejä pitäisi madaltaa, vaan keskustella asiallisesti, ohjeistaa ja järjestää koulutusta.

Suvi Sariola

Kuva: Panthermedia

Lue koko juttu perjantaina 23.3. ilmestyvästä lääkärilehdestä.