1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kilpajuoksu ydinaseita vastaan
Ajan­kohtai­sta

Kilpajuoksu ydinaseita vastaan

Ehdimmekö tuhota ydinaseet ennen kuin ne tuhoavat meidät, kysyy Tilman Ruff.

Kilpajuoksu ydinaseita vastaan Kuva 1 / 1

Professori Tilman Ruff on australialainen kansanterveyteen ja infektiotauteihin erikoistunut lääkäri ja yksi ICAN:n perustajajäsenistä. ICAN sai tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinnon.

Vuonna 2006 perustettu ICAN on yhteistyöverkosto, joka ajaa ydinaseiden kieltämistä. Siihen kuuluu 468 järjestöä sadassa maassa. Suomesta verkostoon kuuluu esimerkiksi Lääkärin sosiaalinen vastuu.

Ruff on toiminut ydinaseita vastaan koko uransa ajan.

– Ydinaseet ovat suurin uhka ihmisten terveydelle.

Hänen mielestään lääkäreillä on ammatillinen velvollisuus – ja hyvä mahdollisuus – vaikuttaa tässä asiassa. Lääkärit ovat tottuneet selvittämään asioiden tieteelliset perusteet.

– Ydinaseiden kohdalla on ilmeistä, että perustelut siitä, että ne lisäävät turvallisuutta, ovat vääriä.

Ruff painottaa, että ydinaseet ovat jatkuva uhka. Ennen pitkää joku käyttää ydinasetta, ellei niistä päästä eroon.

Verkoston perustamisesta päätettiin Helsingissä

Ruff näkee ydinaseriisunnan puolesta puhumisen luontevana tehtävänä lääkäreille.

– Me voimme puhua tästä kansanterveyden kannalta, niin kuin puhumme liikenneturvasta ja monista senkaltaisista asioista. Meillä on myös kokemusta yhteistyöstä monien eri alojen kesken kansanterveysasioissa.

Ruff toimii aktiivisesti myös IPPNW:ssä (International Physicians for the Prevention of Nuclear War). Tämä ydinsodan vastainen lääkärien järjestö sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1985.

2000-luvun puolivälissä järjestön piirissä alkoi kasvaa huoli ydinasevarustelun kiihtymisestä.

– Tajusimme, että tarvitaan laajempaa kansainvälistä yhteistyötä.

Aloite lähti Australiasta, mutta päätös ICAN-verkoston perustamisesta tehtiin kokouksessa, joka pidettiin Helsingissä.

Suomi ei ole mukana ydinaseriisuntasopimuksessa

ICAN-verkoston suurimpia saavutuksia on ydinaseriisuntasopimus, joka solmittiin YK:ssa kesäkuussa. Sopimuksen on toistaiseksi allekirjoittanut 56 maata. Ydinasevaltoja ei allekirjoittajien joukossa ole.

Lue myös

Suomikaan ei ole sopimusta allekirjoittanut.

Ruff muistuttaa, että esimerkiksi kemialliset aseet ja maamiinat kieltävillä sopimuksilla on ollut valtava vaikutus, vaikka sopimuksia vastustettiinkin.

– Olen todella otettu ja nöyrän kiitollinen siitä, että verkosto on nyt saanut rauhanpalkinnon.

Ruffin mielestä kaikkien ihmisten olisi syytä ottaa ydinaseuhka henkilökohtaisesti ja painostaa päättäjiä toimimaan sen torjumiseksi.

– Moni toivoo, että ydinaseiden uhka katoaisi. Niin ei kuitenkaan tapahdu, ellemme toimi aktiivisesti sen eteen.

Ruff vieraili Lääkäriliitossa keskiviikkona.

Kuva: Sami Perttilä

Kirjoittajat
Hertta Vierula

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Nollatoleranssi häirinnälle

Moni häirinnän uhri pohti, oliko antanut vääriä viestejä.

Pääkirjoitus
Pieni mutta tärkeä tuuppaus

Lääkärin näkökulmasta olennaista on pureutua rokottamattomiin, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Ajassa
Husiin tulevilta potilailta kysytään epidemiakaudella rokotuksista

Influenssa- ja koronarokotteista kysyminen ja tietojen kirjaaminen on osa Husin potilasturvallisuustyötä.

Kolumni
Toipiluuden tuolla puolen

Jokainen lukee taideteoksiin omia tarinoitaan, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.

Ajassa
WMA: Rikkaat valtiot eivät auta riittävästi köyhiä maita koronarokotuksissa

Maailman lääkäriliiton mukaan vaurauden maiden täytyisi tehdä enemmän kansainvälisen yhteistyön hyväksi.

Tieteessä
Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamat oireyhtymät

Raskaudenaikainen alkoholialtistus on länsimaissa yksi yleisimmistä sikiövaurioiden syistä.