Väitöstutkimuksessa selvitettiin äidin kilpirauhasen toimintahäiriöiden vaikutusta sikiöön ja äidin myöhempään terveyteen.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin äidin kilpirauhasen toimintahäiriöiden vaikutusta sikiöön ja äidin myöhempään terveyteen.

Sikiön oma kilpirauhanen on toimintakykyinen vasta raskauden puolivälissä. Alkuraskaudessa äidin kilpirauhanen tuottaa kilpirauhashormoneja myös sikiölle. Siksi äidin kilpirauhasen toiminta vilkastuu raskauden aikana. Kuitenkin jopa yhdellä äidillä kymmenestä voidaan todeta kilpirauhasen toimintahäiriö raskauden aikana.

Tuija Männistön väitöstutkimuksen mukaan äidin kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta ei liittynyt raskausajan tai vastasyntyneisyyskauden vaikeiden ongelmien esiintymiseen. Äidin kilpirauhasvasta-aineiden esiintyminen, mikä osoittaa kroonista autoimmuunityreoidiittia, lisäsi riskiä lapsen kohtukuolemaan ja ensimmäisen elinviikon kuolemaan. Riski oli jopa kolminkertainen tyreoideaperoksidaasivasta-ainepositiivisten äitien vastasyntyneillä. Nämä vastasyntyneet olivat usein syntyneet hyvin ennenaikaisina, mikä voi selittää tätä riskiä. Äidin kilpirauhasvasta-aineet eivät kuitenkaan lisänneet ennenaikaisten synnytysten riskiä.

Äideillä, joilla oli todettu kilpirauhasen vajaatoiminta, oli jopa 17-kertainen riski sairastua myöhemmin kilpirauhassairauksiin. Kilpirauhasen vajaatoiminta kuusinkertaisti riskin sairastua myöhemmin diabetekseen.

Männistö toteaa, että olisi tärkeää tunnistaa mahdollisesti jo ennen raskautta ne naiset, joilla on riski sairastua kilpirauhasen vajaatoimintaan. Raskaana olevien muuttunut kilpirauhastoiminta tulisi huomioida laboratoriotuloksia tulkittaessa.

Väitöskirjatyössä laskettiin myös ensimmäistä kertaa suomalaisille raskaana oleville naisille kilpirauhashormonien sekä kilpirauhasen toimintaa säätelevän aivolisäkehormonin (TSH) pitoisuuksien viitealueet.

LL Tuija Männistön väitöskirja tarkastetaan Oulun yliopistossa 15.4.2011

Kuva: Pixmac