Hoitohenkilöstön lääkkeiden väärinkäyttö on lisääntynyt. Kelan Etelä-Suomen alueen ylilääkäri Kyösti Hauki­puro kehottaa lääkäreitä valppauteen ja varovaisuuteen käytäväreseptien kirjoittamisessa ja reseptien käsittelyssä.

Hoitohenkilöstön lääkkeiden väärinkäyttö on lisääntynyt. Kelan Etelä-Suomen alueen ylilääkäri Kyösti Hauki­puro kehottaa lääkäreitä valppauteen ja varovaisuuteen käytäväreseptien kirjoittamisessa ja reseptien käsittelyssä.

Ongelmakäytön kasvu koskee erityi­sesti lähi- ja sairaanhoitajia, mutta väärinkäyttöä esiintyy lääkäreilläkin. Tuttavuuteen ja työtoveruuteen perus­tuvia reseptipyyntöjä ei epäillä herkästi. Haukipuron mukaan kaikkien taho­jen pitäisi olla aktiivisempia epäilyjen suhteen, oli potilas hoitohenkilökuntaa tai ei.

– Epäilyn herätessä ei saa ajatella, että joku muu hoitaa asian. Siihen on tartuttava. Lääkärillä on oikeus pyytää Kelalta tietoja potilaan PKV-lääkkeiden käytöstä, mitä ei nyt tapahdu kovin paljon, hän sanoo.

Kela suosittelee lääkeongelmaiselle yhden lääkärin hoitoon hakeutumista. Lääkeriippuvaisen lääkärin on hyvä keskustella esimerkiksi luottamuslääkärin kanssa, sillä itsehoito ei ole suositeltavaa. Jos ongelmat jatkuvat, Kela antaa henkilön työkyvyn selvittämisen Valviran tutkittavaksi.

Lääkeongelmaiset hoitajat voivat muiden potilaiden tapaan saada määräyksiä usealta lääkäriltä, mutta niitä saadaan myös väärentämällä.

– Käytäväresepteissä ei pidä olla liian luottavainen, eikä valmiiksi kirjoitettuja reseptejä ja leimasimia kannata jättää huolimattomasti työhuoneeseen, Haukipuro muistuttaa.

Haukipuron mukaan lääkeongelmaisten hoitajien yksin työskentelyyn liittyy erilaisia riskejä, jotka tulisi tiedostaa muun muassa rekrytoinneissa.

Miia Soininen
Kuva: Pixmac