Kirurgiset laaturekisterit voivat johtaa harhaan
Laaturekisterien käyttäminen hoitopaikkojen tai lääkärien vertailussa voi viedä harhaan, jos aineiston luotettavuutta ja kattavuutta ei ole huolellisesti arvioitu.
Tämä ilmeni HUS:n neurokirurgian klinikassa tehdystä tutkimuksesta, jonka tulokset on julkaistu Neurosurgery-lehdessä.
Tutkimuksessa verrattiin HUS:n neurokirurgian klinikassa tutkimustarkoituksiin kerättyä hoitotulosaineistoa kahteen yhdysvaltalaiseen ja yhteen Britannian kansalliseen neurokirurgiseen laaturekisteriin.
Kun HUS:n aineiston haittatapahtumat luokiteltiin brittiläisen ja yhdysvaltalaisten laaturekisterien kriteerien mukaan, suurin osa haittatapahtumista jäi rekisteröimättä.
418 potilaan aineistossa todettiin sairaalahoitojakson aikana hoitoon liittyviä merkittäviä haittatapahtumia 18,7 prosentilla potilaista ja lievempiä haittatapahtumia 38 prosentilla. Kuolleisuus 30 vuorokauden seurannassa oli 2,4 prosenttia.
Britannian kansalliseen NNAP-rekisteriin kerätään tiedot ainoastaan 30 vuoden kuolleisuudesta, jolloin kaikki muut haittatapahtumat jäävät huomiotta. Yhdysvaltalaisen NSQIP-rekisterin kriteerit kattoivat 96,2 prosenttia merkittävistä, mutta vain 38,4 prosenttia lievemmistä haittatapahtumista.
Laaturekistereistä parhaiten haittatapahtumia rekisteröi yhdysvaltalainen N2QOD, mutta myös sen kriteereillä 23,4 prosenttia haittatapahtumista jäi tunnistamatta. Tunnistamatta jäi lähinnä lieviä haittatapahtumia.
Monet suurista kansallisista rekistereistä perustuvat hallinnollisiin tarkoituksiin kerättävään aineistoon, jossa yksittäisten potilaiden hoitotulosten raportointi on usein valikoivaa ja puutteellista.
