Kisälliopetuksesta on kehitetty Vakka-Suomessa järjestelmällinen täydennyskoulutusmalli. Perinteinen kädestä pitäen opettaminen on näin nostettu kunniaan ja siihen on mahdollista käyttää aikaa ja resursseja.

Toisen ammattilaisen työskentelyn seuraaminen ja mallin mukaan työskenteleminen on pyritty järjestämään sujuvasti. Kisälliopettajapankkiin on kerätty listaa aiheista ja opettajista, joihin voi ottaa yhteyttä. Esimerkiksi erilaisten laitteiden ja tutkimusmenetelmien käyttöä ja tulosten tulkintaa voi olla hyödyllistä opetella kokeneen kisälliopettajan johdolla.

- Opetusta myös räätälöidään tarpeen mukaan, kun joku huomaa tarvitsevansa oppia jostakin aiheesta. Tärkeää on, että aihe ja tavoite ovat selkeät, kertoo TYKS Vakka-Suomen sairaalan lääkärien koulutusvastaava, korva-, nenä- ja kurkkutautien ylilääkäri

Tuomas Plosila

.

Toistaiseksi lääkäreitä on ollut kisälliopiskelijoina vähemmän kuin hoitajia. Plosila arvelee syyksi sen, että erilaista koulutusta on tarjolla paljon ja aikaa on vähän. Myös terveyskeskusten vajaamiehitys ja toiminnan ulkoistaminen luultavasti vaikuttavat. Tavoitteena on kuitenkin aktivoida myös lääkäreitä.

Tuomas Plosila on itse kisälliopettajana tutustuttanut terveyskeskusten terveyden- ja sairaanhoitajia korvapoliklinikan toimintaan.

- Kisällikoulutusmallissa voi kunnolla valmistautua tällaiseen tapaamiseen. Pystyin järjestämään tutkittaviksi lapsipotilaita, joista oppi käytännössä, miltä korva näyttää, kun se on terve tai kun se ei ole terve, sanoo Plosila.

Hoitajat saivat vinkkejä omaan työhönsä esimerkiksi lapsipotilaiden kontrollikäynteihin, ja toisaalta sairaalan väki sai tietoa potilaiden jatkohoidosta vastaavan terveyskeskuksen olosuhteista ja resursseista. Yhteistyö on madaltanut raja-aitoja organisaatioiden väliltä, ja kisälliopiskelijoina olleet hoitajat ovat mm. konsultoineet rohkeammin kuin ennen.

Kisälliopetuksesta hyötyy myös opettaja

Osastonhoitaja

Sari Mykrä

Uudenkaupungin terveyskeskuksesta on kouluttanut kymmenkunta kisälliä CERAD-tehtäväsarjan käyttöön vanhusten muistitutkimuksissa.

- Testaustilanne on aika intiimi, joten siinä ei voi ollakaan kuin yksi opiskelija kerrallaan. Asiakkaat ovat kyllä suhtautuneet myönteisesti opiskelijan mukanaoloon. Kisälliopiskelija ei puutu tutkimukseen millään lailla, sanoo Sari Mykrä.

Mykrän mielestä melko yksinkertainen testisarja sopii hyvin tällaisen opetuksen aiheeksi. Opiskelija tulee puoli tuntia ennen testauksen alkua ja opettaja käy hänen kanssaan läpi, mitä testi sisältää ja miten sitä käytetään. Kun testitilanne on ohi, keskustellaan vielä yhdessä, mitä kysymyksiä opiskelijalle heräsi ja miten testaus meni.

- Jonkin karikon voi ehkä välttää, kun näkee jonkun tekevän testin ennen kuin itse alkaa tehdä niitä. Joskus kisälliopiskelija tulee vielä ensimmäisten itse tekemiensä testilomakkeiden kanssa luokseni ja pohdimme yhdessä, miten on sujunut, kertoo Sari Mykrä.

Kisälliopetuksesta hyötyy Sari Mykrän mielestä myös opettaja. Hän tekee CERAD-testejä vajaat 300 vuodessa. Silloin kun joku toinen on seuraamassa, hän katsoo itsekin omaa toimintaansa ulkopuolisen silmin.

- Silloin tekee testin mahdollisimman hyvin ja arvioi myös omaa työtään.

Vakka-Suomen kisälliopetusmallia esitellään s. 4338-9.