1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kliinisen tutkimuksen kehittämistä esitetään osaksi hallitusohjelmaa
Ajan­kohtai­sta

Kliinisen tutkimuksen kehittämistä esitetään osaksi hallitusohjelmaa

33 tutkimuksen parissa toimivaa tahoa ja henkilöä luovuttavat tänään vetoomuksen eduskuntaryhmille kliinisen lääketieteellisen tutkimuksen vahvistamiseksi.

Kliinisen tutkimuksen kehittämistä esitetään osaksi hallitusohjelmaa Kuva 1 / 1

Vetoomuksen allekirjoittajat pitävät välttämättömänä, että kliinisen tutkimuksen edellytysten vahvistaminen saadaan mukaan hallitusohjelmaan.

Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Anne Remes toteaa, että suomalainen kliininen tutkimus on perinteisesti ollut huippulaatuista ja kansainvälisesti arvostettua.

– Viime vuosina se on kuitenkin päässyt taantumaan, jopa rapautumaan. Julkinen rahoitus yliopistotasoiseen tutkimukseen terveydenhuollossa (VTR-rahoitus) on pudonnut noin 90 miljoonasta noin 20 miljoonaan vain 20 vuodessa. Kliininen tutkijanura on vaikea yhdistää muuhun lääkärintyöhön. Taloudellisten ja aikaresurssien niukkuuden lisäksi puutetta on myös tutkimushoitajista, hän kertoo tiedotteen mukaan.

Terveydenhoitojärjestelmää ei mahdollista ylläpitää ilman laadukasta tutkimusta

Kliininen tutkimus on tulevaisuuden hoidon kulmakivi. Vetoomuksen allekirjoittajat muistuttavat, että suomalaista korkealaatuista ja tasa-arvoista terveydenhoitojärjestelmää ei ole mahdollista ylläpitää ilman riittävää ja laadukasta tutkimusta. Tämän päivän tutkimus on huomisen hoitoa.

Allekirjoittajat vetoavat päättäjiin kliinisen tutkimuksen kehittämisohjelman käynnistämiseksi.

– Kliinisen tutkimuksen taantuma voidaan kääntää uudeksi kasvun ja kehityksen kaudeksi. Se ei kuitenkaan tapahdu yhdellä tempulla vaan tarvitaan suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä eri puolilla, niin lainsäädännön kuin käytännönkin tasolla, sanoo Syöpäsäätiön pääsihteeri Sakari Karjalainen tiedotteessa.

Kehittämisohjelmassa tulisi pureutua ainakin kolmeen teemaan:

1) säädösympäristön kehittäminen tutkimusta ja sen tulosten hyödyntämistä tukevaksi

2) kliinisen tutkijanuran edellytysten parantaminen mm. työaikajärjestelyin

Lue myös

3) kliinisen tutkimuksen rahoituksen lisääminen ja kohdentaminen

Vetoomuksen vastaanottavat SDP:n kansanedustaja Aki Lindén, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen, kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho, keskustan kansanedustaja Hanna-Leena Mattila, vihreiden kansanedustaja Mirka Soinikoski, vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo, RKP:n eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteeri Hanna Seppä sekä kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen. Vetoomus on ensimmäinen, joka luovutetaan uudelle eduskunnalle.

Kuva: Panthermedia

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Biosimilaarit säästäisivät miljoonia

– Uudet hoidot pitäisi aloittaa markkinoilla olevalla halvimmilla biosimi­laarilla, sanoo Heikki Bothas.

Näkökulma
Lisää lääkärien ääntä sote-valmisteluun

Potilaskeskeinen toiminta antaa ­mahdollisuuden työotteeseen, joka ­haastaa perinteisen asiantuntijuuden, kirjoittaa Pekka Larivaara.

Liitossa
Jo 30 vuotta tutkittua tietoa suomalaisesta lääkärikoulutuksesta

Nuoret lääkärit olivat tyytyväisiä perus- ja erikoistumis­koulutukseensa.

Työssä
Lääkkeisiin liittyviä haittatapahtumia ­ehkäistään tiedolla

Jopa joka viides sairaalapotilas saa vakavan lääkehaitan.

Tiedepääkirjoitus
Tavoitteena laadukas endoskopiatoiminta

Endoskooppisesti pystytään nykyisin tekemään yhä vaativampia toimenpiteitä, jotka säästävät muun muassa resurs­seja, kirjoittavat Juha Saarnio ja Perttu Arkkila.

Ajassa
Teettääkö alaikäisen päätöskyvyn arviointi lisätyötä?

Huoltajat voivat jatkossa asioida alaikäisten lastensa puolesta Omakannassa aiempaa laajemmin.