Ulkomailla tutkintonsa suorittaneiden määrä kasvaa. Kotkassa noin joka viides lääkäri on saanut koulutuksensa muualla kuin Suomessa. Miten suomalaiseen lääkärikuntaan pääsee?

Ulkomailla tutkintonsa suorittaneiden määrä kasvaa. Kotkassa noin joka viides lääkäri on saanut koulutuksensa muualla kuin Suomessa. Miten suomalaiseen lääkärikuntaan pääsee?

Venäjä alkaa näkyä jo matkalla Kotkaan: kalaa myydään suomeksi ja venäjäksi maantien varressa. Kaupungissa myydään elektrotovary ja talon seinään on spreijattu Rossija. Tienviitat ohjaavat Mussalon satamaan venäjäksi. Taksi­kuski selventää, että venäjänkieliset tien­­viitat lisättiin rekkakuskeja varten: asuinalueiden kapeilla kaduilla pitkät rekat olisivat ahtaalla.

Kotkan väestöstä noin kolme prosenttia on ­äidinkieleltään venäjänkielisiä. ­Yksi heistä on Andrei Golubinsky, joka erikoistuu Kymenlaakson keskussairaalassa naistentauteihin.

Lääkärivajeesta kärsivän Carean eli Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kunta­yhtymän lääkäreistä viidennes on saanut lääkärinkoulutuksensa muualla kuin Suomessa, kertoo ­Carean tutkimus- ja koulutusjohtaja, ylilääkäri Pasi Pöllänen. Suuri osa heistä on venäläisiä. Tai oikeammin Venäjällä lääkäriksi valmistuneita, Pöllänen tarkentaa.

– Meillä kutsutaan venäläisiksi isoa joukkoa lääkäreitä heidän etnisestä taustastaan riippumatta.

Kazakstanista kotoisin oleva Golu­binsky on opiskellut lääkäriksi Pietarissa ja Petroskoissa. Sujuvaa suomea puhuva mies on viihtynyt Suomessa hyvin. Hän muutti tänne pian valmistuttuaan naistentautien ja obstetriikan erikoislääkäriksi Petroskoin yliopistosta.

– Osasin kieltä vähän jo ennen muuttoa, koska olin ollut Suomessa kesätöissä marjoja poimimassa.

Golubinskyn mukaan suomalaiseen lääkärintyöhön ja terveydenhuoltojärjestelmään on ollut helppo sopeutua. Kielitaito on karttunut, Tampereen tenteissä on perehdytty systeemiin, käytännön työn erityispiirteet ovat tulleet selviksi työpaikalla.

– Suomalainen paperityö ei ole mitään venäläiseen byrokratiaan verrattuna, ­Golubinsky nauraa.

Tällä hetkellä Golubinsky työskentelee synnytysosastolla. Syksyllä on edessä lähtö kahdeksi vuodeksi Helsinkiin täydentämään erikoistumiskoulutusta. Hän näkee tulevaisuutensa olevan lääkärinä Suomessa.

– Täällä kaikki sujuu nyt hyvin. En näe syytä lähteä.

Nuoret ja rohkeat

Suurin osa Carean Venä­jältä ja muualta EU:n ­ulkopuolelta tulevista lääkäreistä on uransa alussa. Pöllänen arvioi, että nuoret lääkärit, jotka ovat valmiita lähtemään vieraaseen maahan töihin ja opettelemaan uuden kielen ja systeemin, ovat tavallisesti ennakkoluulottomia, rohkeita ja sopeutuvaisia.

Golubinsky kertoo olleensa ennen muuttoa huolissaan siitä, miten kieli ­sujuu ja pärjääkö hän uudessa ympäristössä. Kaikki on kuitenkin sujunut odotettua paremmin. Lääkärintyö Suomessa on osoittautunut jonkin verran erilaiseksi kun Venäjällä.

– Suomalaisilla hoitajilla on hyvä koulutus ja he tekevät paljon sellaisia töitä, jotka Venäjällä kuuluvat lääkärille. Varsinkin paperitöitä.

Potilaat suhtautuvat ulkomaalaisiin lääkäreihin vaihtelevasti. Golubinsky kertoo, että joskus potilailla on aluksi epäluuloja häntä kohtaan. Lopuksi he ovat kuitenkin tyytyväisiä saamaansa hoitoon ja lääkäriin.

Mutta eivät potilaatkaan ole yksinomaan suomalaisia. Naistentautien ja synnytysten yksikön ylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa kertoo, että kolmen ­prosentin venäläisvähemmistön lisäksi ­Kotkassa on muun muassa vastaanotto­keskuksen vuoksi paljon potilaita eri puolilta maailmaa. Niin lääkärikunta kuin muukin väestö kansainvälistyvät.

– Maailma on muuttunut ympärillä paljon enemmän kuin lääkärintyö, Mäntymaa arvioi.

– Kielivalikoiman kannalta on hyvä, että myös lääkärikunta on kansainvälistä, vaikkei potilaita mitenkään pyritäkään järjestämään omanmaalaisen lääkärin hoitoon.

Mäntymaa painottaa, että hänelle kaikki kollegat ovat lääkäreitä – eivät jostain tietystä maasta kotoisin olevia lääkäreitä.

Ulkomailla lääkärintutkintonsa suorittaneet lääkärit ovat helpottaneet lääkäri­vajetta Careassa. Ihan ongelmatonta ­ulkomaalaisten lääkäreiden palkkaaminen ei kuitenkaan ole. Varsinkaan silloin, kun he tulevat EU:n ulkopuolelta.

– Kestää pitkään, ennen kuin ulkomailla opiskellut lääkäri on edennyt amanuenssista laillistetuksi lääkäriksi, joka osaa sujuvasti suomea ja tuntee suomalaisen järjestelmän, sanoo Pasi Pöllänen.

Vuonna 2010 Suomessa laillistettiin lähes 400 ulkomailla tutkintonsa suorittanutta.

Lue koko juttu perjantaina 10.6. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.

Hertta Vierula
Kuva: Juha Metso