Ulkomailla tutkintonsa suorittaneiden määrä kasvaa. Kotkassa noin joka viides lääkäri on saanut koulutuksensa muualla kuin Suomessa. Miten suomalaiseen lääkärikuntaan pääsee?

Venäjä alkaa näkyä jo matkalla Kotkaan: kalaa myydään suomeksi ja venäjäksi maantien varressa. Kaupungissa myydään elektrotovary ja talon seinään on spreijattu Rossija. Tienviitat ohjaavat Mussalon satamaan venäjäksi. Taksikuski selventää, että venäjänkieliset tienviitat lisättiin rekkakuskeja varten: asuinalueiden kapeilla kaduilla pitkät rekat olisivat ahtaalla.

Kotkan väestöstä noin kolme prosenttia on äidinkieleltään venäjänkielisiä. Yksi heistä on

Andrei Golubinsky

, joka erikoistuu Kymenlaakson keskussairaalassa naistentauteihin. Lääkärivajeesta kärsivän Carean eli Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän lääkäreistä viidennes on saanut lääkärinkoulutuksensa muualla kuin Suomessa, kertoo Carean tutkimus- ja koulutusjohtaja, ylilääkäri Pasi Pöllänen. Suuri osa heistä on venäläisiä. Tai oikeammin Venäjällä lääkäriksi valmistuneita, Pöllänen tarkentaa.

- Meillä kutsutaan venäläisiksi isoa joukkoa lääkäreitä heidän etnisestä taustastaan riippumatta.

Kazakstanista kotoisin oleva Golubinsky on opiskellut lääkäriksi Pietarissa ja Petroskoissa. Sujuvaa suomea puhuva mies on viihtynyt Suomessa hyvin. Hän muutti tänne pian valmistuttuaan naistentautien ja obstetriikan erikoislääkäriksi Petroskoin yliopistosta.

- Osasin kieltä vähän jo ennen muuttoa, koska olin ollut Suomessa kesätöissä marjoja poimimassa.

Golubinskyn mukaan suomalaiseen lääkärintyöhön ja terveydenhuoltojärjestelmään on ollut helppo sopeutua. Kielitaito on karttunut, Tampereen tenteissä on perehdytty systeemiin, käytännön työn erityispiirteet ovat tulleet selviksi työpaikalla.

- Suomalainen paperityö ei ole mitään venäläiseen byrokratiaan verrattuna, Golubinsky nauraa.

Tällä hetkellä Golubinsky työskentelee synnytysosastolla. Syksyllä on edessä lähtö kahdeksi vuodeksi Helsinkiin täydentämään erikoistumiskoulutusta. Hän näkee tulevaisuutensa olevan lääkärinä Suomessa.

- Täällä kaikki sujuu nyt hyvin. En näe syytä lähteä.

Nuoret ja rohkeat

Suurin osa Carean Venäjältä ja muualta EU:n ulkopuolelta tulevista lääkäreistä on uransa alussa. Pöllänen arvioi, että nuoret lääkärit, jotka ovat valmiita lähtemään vieraaseen maahan töihin ja opettelemaan uuden kielen ja systeemin, ovat tavallisesti ennakkoluulottomia, rohkeita ja sopeutuvaisia.

Golubinsky kertoo olleensa ennen muuttoa huolissaan siitä, miten kieli sujuu ja pärjääkö hän uudessa ympäristössä. Kaikki on kuitenkin sujunut odotettua paremmin. Lääkärintyö Suomessa on osoittautunut jonkin verran erilaiseksi kun Venäjällä.

- Suomalaisilla hoitajilla on hyvä koulutus ja he tekevät paljon sellaisia töitä, jotka Venäjällä kuuluvat lääkärille. Varsinkin paperitöitä.

Potilaat suhtautuvat ulkomaalaisiin lääkäreihin vaihtelevasti. Golubinsky kertoo, että joskus potilailla on aluksi epäluuloja häntä kohtaan. Lopuksi he ovat kuitenkin tyytyväisiä saamaansa hoitoon ja lääkäriin.

Mutta eivät potilaatkaan ole yksinomaan suomalaisia. Naistentautien ja synnytysten yksikön ylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa kertoo, että kolmen prosentin venäläisvähemmistön lisäksi Kotkassa on muun muassa vastaanottokeskuksen vuoksi paljon potilaita eri puolilta maailmaa. Niin lääkärikunta kuin muukin väestö kansainvälistyvät.

- Maailma on muuttunut ympärillä paljon enemmän kuin lääkärintyö, Mäntymaa arvioi.

- Kielivalikoiman kannalta on hyvä, että myös lääkärikunta on kansainvälistä, vaikkei potilaita mitenkään pyritäkään järjestämään omanmaalaisen lääkärin hoitoon.

Mäntymaa painottaa, että hänelle kaikki kollegat ovat lääkäreitä - eivät jostain tietystä maasta kotoisin olevia lääkäreitä.

Enemmän yhteistä koulutusta

Ulkomailla lääkärintutkintonsa suorittaneet lääkärit ovat helpottaneet lääkärivajetta Careassa. Ihan ongelmatonta ulkomaalaisten lääkäreiden palkkaaminen ei kuitenkaan ole. Varsinkaan silloin, kun he tulevat EU:n ulkopuolelta.

- Kestää pitkään, ennen kuin ulkomailla opiskellut lääkäri on edennyt amanuenssista laillistetuksi lääkäriksi, joka osaa sujuvasti suomea ja tuntee suomalaisen järjestelmän, sanoo Pasi Pöllänen.

Lisäksi erikoislääkäriksi hyväksytään vain Suomessa tai EU-alueella erikoistuneet riippumatta siitä, onko heillä erikoislääkärin tutkinto opiskelumaassaan. Niinpä pätevien erikoislääkäreiden puutteeseen ei löydy nopeaa apua EU:n ulkopuolelta rekrytoimalla.

Marja-Liisa Mäntymaa sanoo, että ulkomailta tulevien lääkäreiden koulutusta pitäisi rakenteellistaa paremmin. Myös Pölläsen mukaan käytännöt ovat tällä hetkellä turhan vaihtelevia. Lääkäreille pitäisi heidän mielestään opettaa suomalaisen järjestelmän ominaisuuksia enemmän yhteisillä kursseilla.

- Nyt koulutus on melkein kokonaan työnantajien ja viime kädessä ylilääkäreiden vastuulla. Kuitenkin terveydenhuoltojärjestelmään liittyviä asioita voitaisiin opettaa kerralla isoillekin joukoille, Mäntymaa sanoo.

Liitto suunnittelee uusia toimia

Tällä hetkellä Lääkäriliitto tarjoaa neuvontaa niin Suomessa työskenteleville kuin Suomeen muuttoa suunnittelevillekin ulkomaalaisille lääkäreille. Liitto on ollut myös mukana joillakin Tampereen tentteihin valmistavilla kursseilla. Parhaillaan suunnitellaan uusia toimia ulkomailla lääkärintutkintonsa suorittaneiden tukemiseksi.

- Ulkomailta Suomeen tulevat lääkärit ovat nykypäivän todellisuutta. On niin heidän itsensä, suomalaisten kollegoiden kuin potilaidenkin etu, että ulkomailla koulutetut lääkärit integroituvat mahdollisimman hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan ja lääkärikuntaan, arvioi Lääkäriliiton professiojaoksen puheenjohtaja

Teppo Heikkilä

.

- Lääkäriliitto voi tehdä asiassa oman osansa. Uuden toiminnan suunnittelu on vasta alkuvaiheessa. Konkreettisia ehdotuksia ei vielä ole.

Liitto aikoo ensin selvittää, millaista tukea muualta tulleet lääkärit kaipaavat. Heikkilä pohtii, etteivät ulkomailta tulleet lääkärit välttämättä tunne Lääkäriliiton toimintaa lainkaan, joten tietoisuus liiton olemassaolosta ja sen tarjoamista eduista voi myös olla tarpeen.

Lähes 400 tulijaa ulkomailta vuodessa

Vuonna 2010 Suomessa laillistettiin 374 ulkomailla tutkintonsa suorittanutta. Heistä 310 tuli EU- tai Eta-alueelta. Osa heistä on suomalaisia, jotka ovat opiskelleet muualla. Pasi Pölläsen mukaan luku osoittaa selvästi, ettei lääketieteellisistä tiedekunnista valmistu riittävästi lääkäreitä Suomen tarpeisiin.

- EU:n ulkopuolelta tulevat lääkärit ovat tehneet vähintään kaksi vuotta lääkärin töitä Suomessa ennen laillistamista. Heille on siis ollut töitä tarjolla.

Pöllänen kertoo, että Careaan palkattaisiin kernaasti tämänhetkistä enemmän suomalaisia lääkäreitä. Pölläsen mukaan työnantajan olisi helpointa palkata Suomessa opiskelleita lääkäreitä, koska ulkomailla opiskelleen tie laillistetuksi, suomen kielen taitoiseksi ja järjestelmän tuntevaksi lääkäriksi on niin pitkä ja raskas.

Pöllänen arvelee, että kokemukset muualtakin kuin yliopistosairaaloista voisivat lisätä lääkäreiden uskallusta siirtyä eri puolille Suomea töihin.

- Loppuvaiheen koulutusta voisi hajauttaa enemmän alueellisesti.

Pöllänen on ehdottanut Suomen alueiden lääkärivajeen yhdeksi ratkaisuksi lääketieteellisten tiedekuntien toisten kliinisten laitosten perustamista valittujen keskussairaaloiden yhteyteen, samaan tapaan kuin Turun yliopistolla on Satakunnan yksikkö ja Tampereen yliopistolla Seinäjoen yksikkö.

- Ehdotukseeni suhtauduttiin STM:n alaisen terveydenhuoltoalan ammattihenkilöiden neuvottelukunnan henkilöstövoimavarajaostossa innostuneesti, mutta mitään ei ole tapahtunut, Pöllänen pahoittelee.

Lääkäri on "hyvä maahanmuuttaja"

Tutkija Camilla Haavisto on selvittänyt, millainen kuva venäläisistä lääkäreistä muodostuu mediassa ja keskustelupalstoilla. Haaviston mukaan venäläisistä lääkäreistä puhutaan usein sanomalehdissä, kun halutaan antaa esimerkkejä halutuista maahanmuuttajista.

- Myös keskustelupalstoilla kuva venäläisistä lääkäreistä on huomattavasti positiivisempi kuin venäläisistä yleensä maahanmuuttokeskustelussa.

Maahanmuuttaja on kuitenkin helposti aina oman ryhmänsä edustaja. Haavisto puhuu virheettömyyden taakasta. Jos ulkomaalainen lääkäri on hyvä, se on yksilön ominaisuus. Huono kokemus sen sijaan selitetään etnisen tai kulttuuritaustan kautta.

Venäläiset lääkärit pääsevät harvoin lehdissä itse ääneen. Toisaalta Haavistolla on aineistonsa pohjalta tuntuma, etteivät he myöskään mielellään tule julkisuuteen kertomaan varsinkaan negatiivisista asioista. Silloin kun he kertovat kohtaamistaan ongelmista, kielitaito ei juurikaan nouse esiin. Sen sijaan keskustelupalstoilla kieliongelmista puhutaan paljon. Haavisto epäilee, että todellisten kieliongelmien lisäksi lääkärin kielitaitoon tarttuminen voi joskus olla tapa konkretisoida potilaan kokemaa "outouden tunnetta".

Haaviston mukaan mediassa ei juuri puututa siihen, mitä lääkäreiden rekrytoiminen Suomeen aiheuttaa lähtömaassa. Myös pohdinta esimerkiksi lääkäreiden laillistamisen vaikeuksista puuttuu. Venäläiset lääkärit näyttäytyvät hyödyllisinä Suomen kannalta.

- Minusta tässä hyötyajattelussa on jotain ikävää. Ajatellaan aina, mitä me voisimme saada heiltä, eikä mitä me voisimme vastavuoroisesti tehdä, jotta he viihtyisivät töissä, etenisivät urallaan ja jotta mahdolliset perheenjäsenetkin olisivat tyytyväisiä arkielämäänsä Suomessa.

Hyödylliseltä maahanmuuttajalta odotetaan Haaviston mukaan jatkuvaa tuottavuutta. Hyöty pitää myös saada juuri nyt.

- Siihen eivät juuri äitiyslomat, työttömyydet tai muut tauot työnteossa mahdu.

Haavisto kiinnittää huomiota myös keskustelupalstojen todellisuuden ja lehtien tarjoaman todellisuuden väliseen kuiluun. Sanomalehdissä ei juuri puhuta ongelmista, kun taas keskustelupalstoilla keskustelu on hyvin ongelmakeskeistä.

- Tunteikasta, omiin kokemuksiin perustuvaa keskustelua lääkärikokemuksista käydään kaikkialla moponkorjaussivustoista lähtien.

Haaviston tutkimus on osa laajempaa Venäjä Suomen mediassa -hanketta.

Fakta

Lääkäriksi Suomeen

EU- tai ETA-valtioissa lääkäreiden ja erikoislääkäreiden koulutus on yhtenäistetty yhteisön säädöksillä. Näissä maissa suoritetut tutkinnot tunnustetaan automaattisesti. Valvira ei vaadi todistusta kielitaidosta. Työnantajan on kuitenkin pidettävä huoli, että jokaisella terveydenhuollon ammattihenkilöllä on riittävä kielitaito tehtävänsä hoitamiseen.

EU- tai ETA-alueen ulkopuolella tutkintonsa suorittaneiden on tehtävä kolmiosainen kuulustelu, niin sanotut Tampereen tentit, voidakseen toimia lääkärinä Suomessa. Ensimmäinen tentti antaa rajoitetut lääkärin oikeudet ja sen voi suorittaa puolen vuoden harjoittelun jälkeen.

Lisäksi Valvira tarkistaa, että lääkäri on valmistunut WHO:n hyväksymästä lääketieteellisestä oppilaitoksesta. EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta lääkäreiltä vaaditaan myös virallista suomen tai ruotsin kielen tutkintoa.

(Lähde: Valvira)