Korona kerryttää hoitovelkaa

Poikkeusjärjestelyt ovat vaikuttaneet tuhansiin potilaskäynteihin, sanoo Vaasan kaupungin johtava ylilääkäri Heikki Kaukoranta.

Vaasan koronapiikki on karsinut kaupungin terveyspalveluja kovalla kädellä. Hoitovelkaa on kertynyt.

– Viidesosa palveluista on jäänyt tuottamatta jo tähän mennessä, vaikka loppuvuosi menisi niin sanotusti normaalisti, Kaukoranta arvioi.

Hänen mukaansa terveysasemilla oli maaliskuusta toukokuuhun hyvin vähän toimintaa, ja yli 70-vuotiaiden palveluissa oli suuren riskin takia "totaalisulku". Hoitovelkaa kertyi keväällä senkin takia, että osa potilaista ei uskaltanut tulla vastaanotolle koronan vuoksi.

– Sitten tuli kesätauko potilaiden ja henkilökunnan lomien vuoksi. Elokuussa palattiin normaaliin toimintaan, kunnes korona rävähti käsiin syyskuun lopulla. Nyt palvelujen tuotantovolyymi on ollut 60 prosenttia kuukauden ajan.

Neljästä terveysasemasta kaksi suljettuna

Kaupungin neljästä terveysasemasta kaksi on käytännössä ollut suljettuna koko lokakuun, koska lääkäri- ja hoitajavastaanottojen henkilökuntaa on siirretty koronatyöhön ja -jäljitykseen. Vain hammashoito sekä äitiys- ja lastenneuvolatyö ovat toimineet normaalisti.

– Nyt hoidon saatavuuden määräajat ovat periaatteessa voimassa. Suljettujen terveysasemien alueiden asukkaat ottavat yhteyttä muille terveysasemille, ja kiireelliset ja puolikiireelliset asiat pystytään järjestämään sitä kautta, Kaukoranta sanoo.

Hänen mukaansa resurssien riittämättömyys on ollut ilmiselvää perusterveydenhuollossa aikaisemminkin, ja koronapandemia pahentaa sitä entisestään.

– Vaasalaiset ovat suhtautuneet erittäin ymmärtäväisesti tilanteeseen. Ihmiset tietävät, että he saavat avun, jos tapahtuu jotain akuuttia, mutta esimerkiksi kroonisten kansansairauksien seurantakäyntejä ja hoitoja on jouduttu lykkäämään.

Kaukorannan mukaan asukkaat käyvät lääkärin vastaanotolla keskimäärin 1–2 kertaa vuodessa, joten tilanne koskettaa kohtalaisen suurta osaa heistä.

Tilanne ennallaan vasta vuosien kuluttua

Suurimmalla osalla Helsingin kaupungin terveysasemista tarjotaan vain kiireellistä ja välttämätöntä hoitoa. Käyntimäärät terveysasemilla ovat vähentyneet huomattavasti.

– Kiireettömästä tingitään, ja sekä lääkärien että hoitajien vastaanottoja siirretään pitkälle tulevaisuuteen, kertoo terveys- ja päihdepalvelujen johtaja, psykiatrian erikoislääkäri Leena Turpeinen.

Eniten hän on huolissaan terveysasemien potilaiden hoitamatta jäävistä kansansairauksista.

– Kun ne jäävät huonolle hoidolle, taudit vaikeutuvat ja tarvitaan erikoissairaanhoitoa. Rahaa kuluu enemmän ja aiheutuu subjektiivista kärsimystä. Pitkällä tähtäyksellä tämä vaikuttaa kansantalouteen.

– Olemme arvioineet, että kuluu useita vuosia, ennen kuin tilanne korjautuu siihen, mikä se oli ennen koronaa. Esimerkiksi terveysasemilla olemme jäämässä yli 20 prosenttia ja suunterveydenhuollossa yli 30 prosenttia tämän vuoden suoritebudjetissa jälkeen, Leena Turpeinen sanoo.

Etävastaanotto ei sovi kaikille

Jonkin verran vastaanottokäyntejä on voitu korvata etävastaanotoilla.

– Olemme kehittäneet etävastaanottoa jopa suun terveydenhuollossa. Jotkin tarkastuksista on voitu tehdä etänä, ja se toimii!

Psykiatria- ja päihdepalveluissa etävastaanotto ei sen sijaan korvannut vastaanottokäyntejä.

– Potilaiden voinnista näkyi, ettei se sovi kaikille. Osa ihmisistä todella tarvitsee perustapaamisen.

Viikossa 3 000 altistunutta

Ennen koronaa kaupungin epidemiologisessa toiminnassa oli kuusi työntekijää. Nyt lokakuisena sunnuntaina töissä oli 94 koronatyöntekijää ja viisi lääkäriä, Leena Turpeinen kuvaa muutosta.

– Helsingissä on syksyn aikana voinut olla lähes 3 000 altistunutta viikossa. Heihin kaikkiin otetaan yhteyttä, ja se vaatii valtavasti työvoimaa. Töitä on tehty kahdessa vuorossa myös viikonloppuisin.

Jäljittämiseen on rekrytoitu uusia työntekijöitä ja lääketieteen kandidaatteja. Työhön on silti jouduttu siirtämään työntekijöitä myös terveysasemilta, suun terveydenhuollosta ja kouluterveydenhuollosta.

Koronaterveysasemien työt siirtyivät muille

Lisäksi Malmin ja Laakson terveysasemat on muutettu koronaterveysasemiksi. Samalla niiden normaalia työtä on siirretty muille terveysasemille.

Neuvolat ovat toimineet koko ajan normaalisti. Kouluterveydenhuollossa koronavelkaa sen sijaan alkoi kertyä jo keväällä terveydenhoitajien siirtojen takia. Hammashoitoloita jouduttiin keväällä sulkemaan, jotta muu työ saatiin tehdyksi.

– Me hoidamme myös esimerkiksi satamien terveysneuvontaa. Meillä oli alkuun neljässä satamassa, nyt kolmessa, koko ajan kolme hoitajaa kahdessa vuorossa, eli satamia hoitaa joka päivä 18 työntekijää, Turpeinen kertoo.