Kosteusvaurioita joka toisessa rakennuksessa?
Lääkäreiden pitäisi nykyistä paremmin pystyä arvioimaan ympäristötekijöiden aiheuttamaa sairastumisriskiä ja tehdä johtopäätöksiä altistumisen ja oireilun välisistä syy- yhteyksistä, arvioi Helsingin yliopiston kliinisen allergologian professori Tari Haahtela.
Kysymys on vakavasta ongelmasta: - Sairastumiset voivat johtaa muun muassa huonontuneeseen suorituskykyyn, pysyvään invaliditeettiin ja työkyvyttömyyteen, Haahtela toteaa.
Sisäilmaperäisen sairauden diagnoosin teko perustuu neljään perusselvitykseen: 1) altistuksen selvittämiseen, 2) potilaan allergiataustan ja sairashistorian tarkasteluun, 3) oireiden ilmenemiseen suhteessa altistumiseen, 4) lääketieteellisiin tutkimustuloksiin.
Kansanterveyslaitoksen Kuopion ympäristömikrobiologian osaston johtaja Aino Nevalaisen työryhmä päätyi vuonna 1996 arvioon, että kosteusvaurioita olisi ainakin joka toisessa suomalaisessa asunnossa. Merkittävään osaan on kehittynyt myös homevaurio, toteaa samainen tutkimus.
Kotiympäristön pahin allergisoiva vaaratekijä on pölypunkki. Pölypunkki viihtyy kosteassa sisäilmastossa, mutta kaikki kosteusvauriot eivät aiheuta sisäilman kosteuden kohoamista. Punkkiallergia ei siis selitä kosteus- ja homevaurioihin liittyviä terveyshaittoja.
Sisäilmaongelmat lisäävät hengityssairauksien ja allergioiden lisäksi myös muita riskejä, toteaa Kuopion yliopiston ympäristötieteiden laitoksen professori Anna-Liisa Pasanen.
- Tällaisia terveyshaittoja voivat olla muun muassa hengitysteiden, silmien ja ihon ärsytys sekä yleiset oireet kuten väsymys, päänsärky, flunssavaivat, lihaskivut ja allergiset sairaudet.
Homeisiin liittyviä terveyshaittoja on raportoitu runsaasti. Sanna Lappalaisen tänä vuonna valmistuneen väitöskirjan mukaan ongelmia aiheutuu siitä, että terveyshaittaa aiheuttavia komponentteja, mekanismeja ja annosvaste-suhteita ei juurikaan tunneta. Tämän takia homepitoisuuksille ei ole vielä voitu määritellä haitalliseksi tunnettuja pitoisuuksia.
