Kotisairaalassa potee tilanteeseen nähden tyytyväinen potilas ja työskentelee vähintään yhtä tyytyväinen henkilökunta. Vakiintuneen toiminnan peruskiveä ei ole kuitenkaan vielä muurattu lakeihin ja asetuksiin.

Potilaat ottavat mahdollisuuden kotihoitoon yleensä ilolla vastaan. Lääkäreistä kotisairaalassa on parasta se, että potilasta pääsee lähemmäksi ja hänelle voi antaa enemmän aikaa kuin sairaalassa. Lisäksi potilaan näkeminen kotioloissa mahdollistaa kokonaisvaltaisen tilannekartoituksen. Kunnon ihmisläheistä medisiinaa siis.

Kun vielä hoitajatkin pitävät itsenäisestä työstä ja hallintoväki mittaa rahansäästöä, ei ihme, että kotisairaalalle varsinkin alkuvaiheessa ladattiin suuria odotuksia. Toiminnan vakiintuminen on kuitenkin osoittanut kotisairaalan soveltuvan parhaiten esimerkiksi suonensisäistä antibioottia vaativien infektioiden ja hankalien haavojen hoitoon, diabeteksen tasapainottamiseen, verensiirtoon, saattohoitoon ja palliatiiviseen hoitoon.

Tärkeintä on potilaan halu tulla hoidetuksi kotonaan. Potilas tarvitsee lääkärin lähetteen sekä valmiin diagnoosin ja hoitosuunnitelman, perusteellisia tutkimuksia ei kotioloissa luonnollisesti voida tehdä. Hoitajat käyvät tekemässä hoitotoimenpiteet, lääkäri vierailee tilanteen mukaan. Puhelinyhteys hoitajiin on ympärivuorokautinen. Kotisairaala luetaan yleensä sairaalan yhdeksi osastoksi ja tarpeen vaatiessa potilas pääsee kyseiseen sairaalaan suoraan sisään.

Joustaa ja taipuu

Suomessa toimii useita kymmeniä kotisairaaloita. Helsingissä toiminta alkoi vuonna 1998. Laakson sairaalan osastonlääkäri Paula Poukka on yksi pioneereista. Hänen mielestään kotisairaalan kiistaton etu on joustavuus.

- Jalkaudumme myös vanhainkoteihin ja palvelutaloihin. Jos anemiasta kärsivä iäkäs ihminen tarvitsee punasolutiputuksen, se hoidetaan vaivattomasti hoitokodin tutussa ympäristössä. Kotisairaalan voi hyvin muokata paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi.

Helsingin kaupungin sairaaloissa toimii viisi kotisairaalaa, joissa on yhteensä 83 potilaspaikkaa. Lääkäreitä on viisi, jolloin yhden vastuulla on noin 20 potilasta.

- Se on maksimimäärä, sillä potilaiden vaihtuvuus on suurta. Usein yhden päivän aikana viisi potilasta tulee ja viisi lähtee. Kolme kotikäyntiä päivässä on sopiva määrä, sillä mukaan pitää laskea myös matkat, suunnittelut ja kirjalliset työt, Poukka kertoo.

Poukan mukaan siirtymiin käytetty autoiluaika ei kulu hukkaan, vaan se on hyvä hetki miettiä, mitä jäi käynnistä mieleen ja toisaalta orientoitua seuraavaan potilaaseen.

Helsingissä kotisairaalalääkärit työskentelevät virka-aikaan. Saattohoitopotilaan kuollessa yöllä kotiin saapuu päivystävä lääkäri. Hoitajat tekevät kaksivuorotyötä, yöaikaan vuorossa ovat yökotihoidon hoitajat.

Ainoa potilaalta vaadittava tekninen väline on toimiva puhelin. Luonnollisesti tarvitaan myös koti. Asuntola, josta asiakas joutuu lähtemään päiväksi pois, ei yleensä käy. Potilaan itsensä on oltava kotisairaalakelpoinen, joten yksinasuva muistisairas ei tähän hoitotapaan sovi. On myös muistettava, etteivät kaikki halua kotisairaalahoitoon, vaikka sairaus mahdollistaisi sen.

Säästö ja teho tutkimatta

Tarkkaa tietoa suomalaisen kotisairaalan kustannustehokkuudesta ei ole, mutta toiminnan arvioidaan olevan jopa puolet edullisempaa kuin vuodeosastohoito.

- Parhaat säästöt saadaan hoidettaessa niitä infektiopotilaita, jotka tarvitsevat vain sairaanhoidollisen toimenpiteen sairauspäivinään. Monisairaiden ja pidempiaikaista hoitoa tarvitsevien kohdalla useiden aikaa vievien käyntien yhteiskustannukset lienevät vuodeosastohoidon tasolla. Potilaalle kotisairaala on aina edullisempi vaihtoehto, Poukka arvioi.

Perusterveydenhuollossa kotisairaala katsotaan avohoidoksi, joten potilas maksaa hoitajan ja lääkärin käyntimaksut sen mukaan.

Tietoa siitä, kuinka kotipoteminen vaikuttaa toipumiseen, ei ole. Voisi olettaa, ettei kotiympäristö ainakaan hankaloita paranemista, jos potilas noudattaa hoitosuunnitelmaa. Kuntoutumisen on huomattu olevan nopeaa, sillä kotona riittää tekemistä. Se on myös ilmeistä, että hoitohenkilökunta viihtyy kotisairaalatiimeissä.

- Tämä on aidosti moniammatillista tiimityötä. Meille tulee työhakemuksia hoitajilta, vaikka vuodeosastoilla on täyttämättä monta pestiä. Tänne hakeutuvat hoitajat ovat kokeneita, itsenäiseen päätöksentekoon pystyviä ammattilaisia. Kun hoitaja sanoo, että potilaan luona asiat ovat tietyllä tolalla, ei lääkärin tarvitse todeta samaa asiaa.

Helsingissä aiotaan kehittää yhteistyötä muiden laitosten kanssa ja pohtia potilasmateriaalin laajentamista. Paikkamäärissä osastonlääkäri Poukka ei näe lisäystarvetta. Sen sijaan terveydenhoitolakiin pitäisi asetuksella kirjata kotisairaalatoiminnan kulmakivet.

- Ennen vuotta 2000 kotisairaalatoimintaa ei edes mainittu asetuksissa. Tällä hetkellä kaupungit joutuvat soveltamaan asetuksia esimerkiksi sairaalakäyttöön tarkoitettujen lääkkeiden osalta. Aihe pitäisi vihdoin ottaa kunnolla käsittelyyn.

Kysyntää myös yksityisille

Siellä missä on kysyntää, on myös yksityistä tarjontaa. Pääkaupunkiseudulla toimiva kotilääkäriyritys Doctagon Oy on pyörittänyt kotisairaalatoimintaa viime syksystä lähtien.

Doctagonin potilasaines on samankaltaisia kuin julkisella puolella. Yhtiön lääkärit tekevät kotikäyntejä tarvittaessa kellon ympäri.

- Tuomme myös diagnostiikan, kuten sydänfilmin oton ja laboratoriotutkimukset potilaan kotiin, ylilääkäri Johan Fagerudd kertoo.

Yhtiön laskelmien mukaan esimerkiksi ruusuinfektion hoito yksityisessä sairaalassa maksaa 400-600 euroa vuorokaudelta, yksityisessä kotisairaalassa hinta jää 250 euroon.

Fagerudd teilaa väitteet siitä, että palvelu on vain rikkaiden ulottuvilla.

- Asiakkainamme on niin sanotusti ihan tavallisia ihmisiä, joilla on selkeä toivomus saada hoitoa omassa kodissa.

Kotisairaala on vielä pienin osa Doctagonin toimintaa, mutta mahdollisuudet ovat yhtiön mukaan suuret. Laajenemissuunnitelmia on, mutta ruuhka-Suomessakin riittää potentiaalia. Kuten yhtiön leikkisä mainoslause kuuluu: "Miljoona vuodepaikkaa pääkaupunkiseudulla".

Ensin rapsutetaan koiraa

Kotikäyntejä tekevät lääkärit ja hoitajat lukevat työn eduiksi ihmisläheisyyden ja aikataulutuksen vapauden. Käynnin aluksi rapsutetaan kissat ja koirat. Joskus potilasta pitkään vaivannut muu asia pitää selvittää, ennen kuin päästään hoitamaan varsinaista vaivaa. Potilaan ja läheisten mieltä askarruttavia vaikeitakaan kysymyksiä ei voi paeta. Toisaalta potilaalle on paljon enemmän aikaa kuin pakkotahtisessa sairaalassa. Ihmiset ovat myös paljon rennompia kuin sairaalassa. Jotkut tilanteet voivat olla raskaita, mutta esimerkiksi lapsen kotonaolon näkee selvästi helpottavan perheen tilannetta.

Sohvasta sairaansija

Kotisairaala on lyhytaikaista, ympärivuorokautista sairaanhoitoa; vaihtoehto vuodeosastolle.

Erona kotisairaanhoitoon hoitotarpeen akuuttius ja lyhytkestoisuus.

Perusterveydenhuollossa hoitojakso keskimäärin 5-7 vuorokautta, geriatrisilla potilailla noin 20 vuorokautta.

Maksukäytännöt ovat kirjavia

Kotisairaalaa ei mainita nykyisessä lainsäädännössä.

Päätöstä kotisairaalan paaluttamisesta uuteen terveydenhuoltolakiin ei ole vielä tehty.

Lasten kotisairaala vielä harvinaisuus

Vaikka pohjoismaiset asiantuntijat suosittelevat, että lapsi olisi hoidettava sairaalassa vasta kun muuta keinoa ei ole, ei lasten kotisairaaloita löydy kuin muutamasta kaupungista. Niinpä esimerkiksi syöpäsairaan lapsen kotihoidon järjestyminen on kiinni innostuneista ammattilaisista.

Lappeenrannasta näitä innokkaita ammattilaisia on löytynyt. Siellä vuosia toimineeseen lasten kotisairaalaan sijoitetaan yleensä veritauti- ja syöpäsairaita lapsia, kotiutuvia keskosia sekä infektio- ja tartuntatautipotilaita.

Hyväksi havaittua toimintaa laajennettiin viime vuonna. Nyt kotisairaala pyörii kahdessa vuorossa, ja yhteistyö yliopistosairaalan kanssa toimii jouhevammin. Esimerkiksi syöpäpotilaan hoitolinjaus tehdään yliopistosairaalassa ja potilaan kotihoidon aikana keskussairaala tekee välivaiheen arviot.

Lukkoon lyötyä potilaspaikkamäärää ei erikoissairaanhoidon piiriin kuuluvassa lastensairaalassa ole. Hoitojakson pituus on vaihdellut muutamasta vuorokaudesta 1,5 vuoteen.

- Työvuoron aikana ehdimme hoitaa 4-5 kotikäyntiä. Työ on hoitajapainotteista, resurssipulan takia lääkärit eivät tee kotikäyntejä. Toisaalta on mielestäni hyvä, että hoitajat ovat aktiivisia kotikäynneissä, sillä heidän koulutuksessaan potilaan arkea ja kohtaamista kotiympäristössä on käsitelty, toisin kuin lääkäreiden, ylilääkäri Juha Viitala Etelä-Karjalan keskussairaalasta kertoo.

Viitala kehittäisi toimintaa edelleen niin, että tavanomaisia tartuntatauteja sairastavat pääsisivät siirtymään päivystyksestä suoraan kotisairaalaan.

- Myös tiedonsiirtoon yliopistosairaalan ja keskussairaalan välillä tulee kiinnittää erityistä huomiota, Viitala muistuttaa.

Viitala korostaa, että kotisairaalahoidossa on tärkeää muistaa ottaa läheiset mukaan keskusteluun.

Ja kuten Helsingissäkin, Lappeenrannassa kotisairaalan henkilökunta hehkuttaa työn mielenkiintoisuutta ja autonomiaa. Tunne ja kokemus perheen auttamisesta on vahva.

Lue myös kotikäyntejä tekevän perhelääkärin haastattelu sivuilta 2580-2.