Kouluiän astmariskiä voidaan ennustaa ensimmäisenä elinvuotena
Tieto voi auttaa astmalle alttiiden lasten tunnistamista ja ennaltaehkäisevien hoitojen kehittämistä ja kohdentamista.
Lapsen ensimmäisen uloshengitysvaikeuden kohdalla (mediaani-ikä 11 kk) voitiin havaita eri riskitekijät, jotka ennustivat, että lapsella oli allerginen tai ei-allerginen astma kahdeksan vuoden iässä. Nämä havainnot teki Minna Lukkarinen väitöstutkimuksessaan.
Hänen mukaansa tämä on merkittävä löytö siksi, että aiemmin kouluiän astmariskiä on ennustettu astmariski-indekseissä yhtenä kokonaisuutena eikä eri astmatyyppien riskiä ole eroteltu. Eri astmatyyppien eri riskitekijät viittaisivat myös siihen, että niillä olisi eri mekanismit ja ne olisivat eri tauteja.
Ruoka-aineallergia ja rinovirusinfektio ennustivat allergista astmaa
Kouluiän allergisen astman kehittymistä ennustivat varhainen ruoka-aineallergia ja se, jos ensimmäisen uloshengitysvaikeuden aiheutti rinovirus. Vanhempien tupakointi ja ensimmäinen uloshengitysvaikeus alle 12 kuukauden iässä ennustivat kouluiän ei-allergisen astman kehittymistä.
Aiemmin on painotettu, että pikkulapsen varhainen pölyallergia esimerkiksi eläin- tai siitepölyille olisi riskitekijä astman kehittymiselle. Väitöstutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että vielä varhaisemmin kehittyvä ruoka-aineallergia ja atooppinen ekseema jo yhden vuoden iässä ennustivat hyvin astman kehittymistä.
Inhaloitava kortisoni vähensi uusia astmaoireita
Suun kautta otettu kortisonilääkitys ensimmäisen uloshengitysvaikeuden kohdalla vähensi merkittävästi uusien astmaoireiden ilmenemistä ja toisaalta lyhensi jo ilmaantuneiden astmaoireiden kestoa niillä lapsilla, joilla hengitysvaikeuden aiheuttajana oli rinovirus. Tämä löydös auttaa löytämään allergiselle astmalle alttiit lapset aikaisempaa varhemmin.
Akuutit uloshengitysvaikeudet ovat yleisiä alle kouluikäisillä lapsilla. Aikaisempien tutkimusten mukaan rinoviruksen aiheuttama äkillinen uloshengitysvaikeus on lapsilla yhteydessä kohtauksien toistumiseen ja lapsuusiän astman kehittymiseen.
Lukkarinen kertoo, että haasteena on ollut tunnistaa ne lapset, joille kehittyy astma myöhemmin.
– Rinovirusinfektion aiheuttama uloshengitysvaikeus on todettu varhaiseksi astman riskitekijäksi, mutta ensimmäistä akuuttia kohtausta on aikaisemmin tutkittu vähän, hän toteaa.
LL Minna Lukkarisen väitöskirja The risk of school-age asthma after the first severe rhinovirus-induced wheezing tarkastetaan Turun yliopistossa 5.5.2017.