Koulukeittiöt joutuivat tinkimään terveellisyydestä
Vain kolme prosenttia suomalaisten koulujen keittiöistä pystyy tarjoamaan kaikki terveyskriteerit täyttävän aterian.
Kaksi kolmasosaa kouluruoasta ei täytä Suomen Sydänliiton asettamia terveellisen ruoan kriteereitä. Kouluruoka on usein liian suolaista eikä tuoreita vihanneksia tai ruisleipää tarjota joka päivä.
Halvalla ei saa hyvää -sananparsi toteutuu varsinkin ruokapöydässä. Efeko laski kaksi vuotta sitten kouluruoan kustannukset todeten, että kouluaterian hinta on keskimäärin 2,22 euroa. Raaka-aineisiin käytetään kunnasta ja keittiöstä riippuen 0,45–1,10 euroa.
– Näin niukalla budjetilla ei saa joka päivä aikaan ravitsemukselliset laatuvaatimukset täyttävää ateriaa, vaikka tietoa ja taitoa keittiössä olisi, sanoo ravitsemusterapeutti Raija Partanen Husista.
– 20 senttiä ateriaan lisäämällä saataisiin ruokalistalle joka päivä pehmeää leipää näkkileivän rinnalle ja kerran viikossa myös jälkiruoka. Tätä oppilaatkin toivovat, sanoo Maito ja Terveys ry:n toiminnanjohtaja Ulla-Marja Urho.
Joka neljäs nuori kulkee ohi
– Koululainenkin on kuluttaja, muistuttaa Ulla-Marja Urho.
Kuluttaja äänestää jaloillaan. Kouluruokalan ohi kulkee Stakesin tutkimuksen mukaan 20–30 prosenttia 11–15-vuotiaista. Osa heistä käy korkeintaan nappaamassa voileivän.
Niistäkin 8–9-luokkalaisista, jotka syövät koululounaan, valtaosa valikoi. Vain noin 40 prosenttia syö kaikki aterian osat.
Kouluruoasta laistamiseen on monia syitä.
– Tiedetään, että perheen sosioekonominen asema vaikuttaa varsinkin lasten elintapoihin, sanoo Eva Roos Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta.
Jos perheellä on alhainen sosioekonominen asema, koululaiset syövät aamupalaa harvemmin ja jättävät myös muita useammin koululounaan ja illalla päivällisen syömättä. Ero korostuu varsinkin poikien joukossa.
– Koulutettujen ja hyvätuloisten perheiden lapset taas sekä menestyvät hyvin koulussa, syövät muita useammin kasviksia ja hedelmiä ja syövät muutenkin ravitsemussuositusten mukaan, Eva Roos kertoo.
Ulla Järvi
