Kunnilla on velvollisuus järjestää peruskoulun aikana kolme laajaa terveystarkastusta, joissa ovat mukana lapsen vanhemmat. Tarkastuksissa voi tulla kiusallisia tilanteita, mutta myös mahdollisuuksia löytää avun tarvitsijoita. Lastentautien erikoislääkäri Jukka Ollikainen katsoo, että muutos toi ryhtiä toimintaan.

Kunnilla on velvollisuus järjestää peruskoulun aikana kolme laajaa terveystarkastusta, joissa ovat mukana lapsen vanhemmat. Tarkastuksissa voi tulla kiusallisia tilanteita, mutta myös mahdollisuuksia löytää avun tarvitsijoita. Lastentautien erikoislääkäri Jukka Ollikainen katsoo, että muutos toi ryhtiä toimintaan.

Kuopiossa on päästy tekemään vuoden alussa tulleen asetuksen mukaisia tarkastuksia kesälomien jälkeen. Laajassa terveystarkastuksessa terveydenhoitaja ja lääkäri selvittävät oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi myös koko perheen hyvinvointia ja lapsen vanhemmat kutsutaan mukaan. Laajat tarkastukset tehdään 1., 5. ja 8. vuosiluokalla.

Kuopiolainen lastentautien erikoislääkäri Jukka Ollikainen tekee koululääkärin työtä noin kolmasosan työajastaan. Hänen arvionsa mukaan laajaan tarkastukseen on käytettävissä kylliksi aikaa, jotta asetuksen henki toteutuu.

– Tuntuu, että uusi asetus on tuonut tietyllä tavalla ryhtiä toimintaan. Se täsmentää, että tarkoitus on etsiä erityistä huomiota tarvitsevat lapset ja perheet. Aiemmin koulutarkastukset ovat olleet enemmän mekaanistyyppistä somaattisen statuksen tekemistä lapsille.

Laaja tarkastus eroaa entisestä erityisesti siten, että ennen vanhemmat olivat mukana tarkastustilanteessa kertomassa lapsesta, hänen syömisestään, nukkumisestaan ja voinnistaan, mutta nyt puhutaan koko perheestä, vanhempien terveydestä, työstä ja perheen arjesta. Myös opettajan näkemystä lapsen hyvinvoinnista koulussa kysytään. Tähän tarvitaan vanhempien kirjallinen lupa.

Asetus tuo parempaa hoitoon ohjaamista

Ollikainen muistuttaa, että neuvola- ja koululääkärin työ on muuttunut kovasti Arvo Ylpön ajoista. Ruumiillisten sairauksien etsiminen ei ole enää kovinkaan suuressa roolissa, ne diagnosoidaan muualla. Sen sijaan mielenterveysongelmat ovat lasten yleisin terveysongelma: niistä kärsii arviolta joka viides lapsi, ja joka kymmenes lapsi tarvitsisi erikoissairaanhoitoa mielenterveysongelmien takia. Erilaisia kasvatuksellisia ongelmia tulee koululääkärin pohdittavaksi usein.

– Voi olla, että uusi asetus tuo tältä osin mukanaan parempaa hoitoon ohjaamista, Ollikainen pohtii. Lääkärin pitäisi saada opettajalta tietoa lapsen hyvinvoinnista ja siitä, miten koulunkäynti sujuu, mutta tässä tietosuoja on ainakin toistaiseksi osoittautunut ylittämättömäksi muuriksi.

Ollikainen muistuttaa, ettei kouluterveydenhuollolla ole resursseja hoitaa lasten mielenterveysongelmia, vaikka sitä erikoissairaanhoidon taholta on toivottukin.

Lapsille apua vanhempia tukemalla

Sellaisiakin ääniä on kuulunut, että vanhempien parisuhteesta tai alkoholinkäytöstä kyseleminen lapsen terveystarkastuksen yhteydessä tuntuisi lääkäreistä urkkimiselta, mutta Ollikainen näkee asian toisin.

– Ajattelen niin, että tarkastusten tavoite on löytää sellaiset lapset ja perheet, jotka tarvitsevat apua. Se ei ole mahdollista muuten kuin lapsia tarkastamalla ja kysymällä, onko perheellä avun tarvetta.

Yleensä perheet suhtautuvat asiaan myötämielisesti. Silti Ollikaista mietityttää keskustelutilanne: vanhempien parisuhteen mahdollisista ongelmista tai heidän päihteiden käytöstään joutuu keskustelemaan lapsen läsnä ollessa. Aina asiat eivät sovi lapsen korville, ja vaikka lapsi hyvinkin tietäisi ja tuntisi luurangot perheen komeroissa, on niistä puhuminen vanhemmalle vaikeaa lapsen kuullen.

– On toki mahdollista ohjata lapsi lopuksi oppitunnille ja jäädä hetkeksi keskustelemaan aikuisten kesken.

Usein lapselle olisi parhaiten avuksi, kun vanhemmat saisivat hoitoa omiin ongelmiinsa.

– Paras tapa ehkäistä perheiden pahoinvointia olisi tehostaa avohoidon mielenterveyspalveluja ja päihdetyötä, eli hoitaa aikuisia. Kun koulutarkastusten yhteydessä törmää mielenterveys- ja päihdeongelmiin, ongelmana ovat riittämättömät avohoidon palvelut, Ollikainen näkee.

Velvoite koskee myös tuen järjestämistä

Asetuksen velvoitteet ovat herättäneet kentällä paljon kysymyksiä ja pohdintaa, tietää ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

– Kyse ei ole siitä, että jotenkin arvioitaisiin tai tarkkailtaisiin perheitä ja vanhempia, vaan että heille annetaan mahdollisuus nostaa esille asioita, joissa on tuen tarvetta, Hietanen-Peltola tähdentää.

Lue koko juttu perjantaina 7.10. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.

Anne Seppänen
Kuva: Ari-Pekka Keränen